tiistai 20. tammikuuta 2009

Periaatteen miehen luhistuminen

Puhutaanpas taas seksistä vähäisen, saadaan kävijälaskuri naputtamaan kovemmin. Onko edessäsi kahvikuppi tai muu vastaava jota tähän aikaan tykkäät juoda? Emme me tuomitse vaikka olisi kyseessä jaloviina. Mikä nyt vain sinulle parhaiten sopii. Aloitetaanko? Okei.

Olen asunut kahdesti avoliitossa ja itse päättänyt molemmat tarinat. Ensimmäisen lopetin koska melkein petin avovaimoani. En pystynyt oman moraalikäsitykseni takia elämään tuollaisessa valheessa joten oli pakko lopettaa hyvä ja toiminut suhde. Kylläpä sitä olikin nuorena periaatteen mies.

Toisen avoliiton viimeisen vuoden aikana emme tehneet juuri muuta kuin tapelleet. Totuuden nimissä me emme kyllä harrastaneet seksiä ennen edes sitä viimeistä vuotta kuin suunnilleen kerran kuussa ja tällaisilla haluilla varustetulle miehelle se on vain aivan äärimmäisen vähän. Tätä jälkimmäistä avovaimoani petin humalassa ja se soimasi minua yllättävän vähän. Periaatteen mies oli hukannut periaatteensa eikä se tuntunut edes pahalle.

Pettämisestä jäin kiinni, luonnollisestikin. En olisi jäänyt kiinni ja asia olisi ollut minulle ihan hyvä niin mutta nainen jonka kanssa petin, päätti itse kertoa avovaimolleni tapahtuneesta koska hänen mielestään me näytimme niin onnellisille baarissa. Se illuusio kyllä loppui hyvin lyhyeen.

Tämän jälkeen avovaimoni alkoi välillä olla tulematta baarista kotiin yöksi ja jäi kiinni suorista valheista. Kostoretket tuntuivat olevan vauhdissa. Tästä päästäänkin nyt oikeastaan asiaan.

En ikinä varmastikaan opi ymmärtämään ihmisiä jotka hyökkäävät puolisonsa seuralaisen kimppuun. Jos minä seurustelisin ja naiseni päättäisi pettää minua jonkun baarista bongaamansa miehen kanssa, en minä sille miehelle voisi olla vihainen. Hänhän toimii kuten kuka tahansa. Naiselle luonnollisesti olisi syytä olla vihainen mutta ei sille miehelle. Mitäs mieltä sinä olet?

Tähän kirjoitukseen inspiraation tuotti Caprisiouxien merkintä mutta koska nyt on aamu ja kirjoitustapani tällainen purskautteleva, en aio jalostaa asiaa yhtään tämän enempää vaan jätän tämän teille vähän vaillinaisena. Kirjoittamisen hiomisen asemesta aionkin juoda toisen kupillisen kahvia, haukotella maireasti ja ehkäpä jopa lukaista netistä uutiset.

5 kommenttia:

  1. mun kokemuksen mukaan se on juurikin aina nainen, jolle ollaan vihaisia: miehet ovat lojaaleja toisilleen ja "ymmärtävät" toisiaan, vaikka toinen olisi aisankannattaja ja toinen poimisi periaatteessa tälle kuuluvan sadon. naiset puolestaan käyvät toistensa kimppuun, sillä miehet ilmeisesti ovat niin avuttomia ja vietävissä, että mikä tahansa hameenhelma voi ne mukaansa poimia, jos puolison silmä välttää.
    naiset myös selvästikin pystyvät antamaan pettämistä anteeksi keskimäärin paremmin kuin miehet. miestä kun joku menee kerran pettämään, on se pilalla lopullisesti sillä sitä on loukattu ja se ei saa itseään siitä kasaan koskaan enää. ja sitten pannaan ristiin rastiin ja ollaan niin sitoutumiskammoisia ja haavoittuneita ja kaikkea etTÄ.

    oho, tuli aika napakansävyinen kommentti, vaikka tätä mieltä kyllä olen. ja hei samaan hengenvetoon: mua jotenkin ahdistaa tää sun kommenttiloodan ulkomuoto nykyään. liikaa valintoja ja popupeja ja kaikkea herkkää mieltä järkyttävää... nyyh.

    VastaaPoista
  2. Kukaan ei oo ennen antanu mulle lupaa juoda duunissa jaloviinaa. Tästä se lähtee, rapajuopon ura. Kiitos, Laine.

    Ymmärtäähän sen, että sen kolmannen osapuolen naama voi kevyesti petettyä vituttaa, mutta siitä huolimatta tää ilmiö jaksaa kyllä kummastuttaa. En tiedä, millä nää petetyt (varsinkin naiset) perustelee sen kolmanteen henkilöön suunnatun aggression. Eiköhän näistä "syyllisistä" tosiaan sen varatun tulis eniten tarkastella motiivejaan.

    Petetty (oletusarvo nainen) voi sitten keskenään vielä pohtia sitä kumppanuuttaan ihmiseen (oletusarvo mies), joka on niin tahdoton ja simppeli röhköpossu, ettei malta yhdessä piparissa pitäytyä, jos joku /"horoperse"/ vähänkään vinkkaa silmää.

    (Oletusarvot tänään ihan fiiliksen mukaan, tähän ei liity mitään femakkojuttua xD)

    VastaaPoista
  3. Johan sanontakin sanoo, että nainen on naiselle susi. Edelleen olen sitä mieltä, että kyllä se on se syrjään hypännyt osapuoli syyllinen kaikkeen, oli hän sitten mies- tai naispuolinen paskiainen.

    VastaaPoista
  4. Musta tuntuu, että me kaikki ollaan. :)

    VastaaPoista
  5. Niin mäkin olen kuullut että tangoon tarvitaan kaksi. Siis kaksi ihmistä tekee päätöksen, kaksi on syyllisiä.

    VastaaPoista