keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

3190

Eilen aamulla matkatessani töihin, näin vanhan kollegani aivan sattumalta. Juttelimme koko bussimatkan (reilua kauppaa, tietenkin) ja vaihdoimme kuulumisia. Edellisestä kohtaamisestamme olikin aikaa kulunut jo muutama vuosi peräti. Erittäin huojentuneena huomasin hänen olevan sama ideologinen oma itsensä vaikka tekeekin nykyään hyväpalkkaista lääkärin työtä.

Hän kertoi käyneensä vaimonsa kanssa Irlannissa ja käsittäneensä samalla, ettei IRA olekaan se ”pahis” vaan taistossa hyvän puolesta. Häpeäkseni on tunnustettava, että en ole koskaan jaksanut ottaa selvää noista asioista. En ole myöskään jaksanut urheilla taikka taistella paheita vastaan.

Ystäväni Lääkäri kertoi lähtevänsä vuodenvaihteessa Ugandaan tekemään töitä pariksi kuukaudeksi ja mitä ilmeisimmin hän osaa olla itselleen rehellinen ja on myös sinut itsensä kanssa. Hän kertoi lähtemisen syyksi omatuntonsa parantamisen ja tiedostavansa, ettei saa siellä aikaiseksi pysyvää muutosta. Tuollaista rehellisyyttä ei voi kuin kadehtia.

Eräs toinen kadehtimisen syy löytyy herrasmiehestä nimeltä Gottfried Leibniz. Lueskelin eilen hänestä Wikipediasta ja jo hänen tittelinsä on sen verran hauska, että kopioin sen tähän:

”filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.”

Noillahan sitä voisi pärjätä hyvinkin. Oma urani tullee olemaan aika paljon kapea-alaisempi mutta olen alkanut suunnitella myös urani laajentamista eläinten pariin. Ehkäpä sivutoimena aion olla Suomen ensimmäinen (ja täten ehdottomasti paras) hevoshuutaja.


ISLA J. BRAVE!

4 kommenttia:

  1. :D kerrassaan valloittava titteli. ja ihailtava muisti sulla, edelleen, ton asian suhteen.

    aatteelliset ja samalla itselleen rehelliset ihmiset ovat tervehdyttävää seuraa, sillä he tuskin koskaan syyllistävät muitakaan näiden tekemistä valinnoista. mäkin tunnen muutaman tällaisen, ja etenkin kun on perillä myös heidän inhimillisistä heikkouksistaan, he tuntuvat aivan mainiolle seuralle useimmiten.

    VastaaPoista
  2. Vähänkö mulla kesti kauan tajuta, että mitä tarkoitat. :D

    Mä uskallan myöntää olevani aatteellinen ja joskus itselleni rehellinen. Se ei estä mua yhtään syyllistämästä muita. "Tekin rouva siellä, häpeäisitte!"

    VastaaPoista
  3. joo, en mäkään lukenut itseäni näihin jaloihin ylikansalaisiin, enkä toisaalta väittänyt sua huonoksi seuraksi :D

    miksi tää on niin vaikeaa nykyään?

    VastaaPoista
  4. "What we've got here is a failure to communicate..."

    Onko meille tulossa kriisi? :D

    VastaaPoista