No hei! Tänään on keskipäivästä huolimatta kerinnyt jo tapahtua kosolti asioita. Tai no, ainakin pari juttua. Nukuin viime yön levottomasti ja lyhyissä pätkissä. Tämä johtui lähinnä tekstiviestistä jonka sain eilen illalla juuri kun olin menossa nukkumaan. Palaan siihen kohta enemmän.
Heräsin siis väsyneenä mutta onnellisena (urheiluklisee) ja puoli tuntia ennen virallista herätysaikaa, eli kymmentä vaille kuutta. Keitin pari kupillista kahvia ja kuuntelin Monsterizerin debyyttialbumia. Tarkastelin sähköpostit ja lopulta lähdin töihin. Nuunis muisti minua tekstiviestillä aikaisin ja kiitin kovasti onnentoivotuksista. Täytin pyöreitä vuosia tänään siis. Kohta voin jäädä eläkkeelle.
Työmatkan kuuntelin mm. Strapping Young Ladia ja muita hyviä yhtyeitä, luin ilmaisjakelulehdestä uutisia ja pyörittelin päässäni erästä ilmoitusta. Töihin vein mielikuvituksettomana ihmisenä kääretorttua (ekaksi olin ajatellut vieväni space cakeja mutta se olisi laitonta ja täten toimintakenttäni ulottumattomissa) ja tarkastin ennen aamukahvia työpostit. Niitä oli paljon ja turhauduin kaikkiin maailman asioihin.
Menin kahville ja hörpin nopeasti mukillisen tuota jumalaista juomaa. Sitten menin pihalle, poltin savukkeen ja soitin erään tärkeän puhelun. Savukkeen jälkeen menin työpisteelleni ja kirjoitin bussissa miettimäni irtisanoutumisilmoituksen. Olen ollut nykyisen työpaikkani kanssa tekemisissä alun alkaen vuodesta 2000 lähtien ja olen seurannut sen hitaasti alkanutta mutta alati kiihtyvää syöksykierrettä.
Eilen sain siis tekstiviestin jossa ilmoitettiin valinnastani tulevaan työhöni. Siirryn siis vihdoin ja viimein Helsinkiin myös töihin ja jätän tämän pienen kaupungin omenaiset kadunvarret vaille päivittäistä ramppaamistani.
Nyt on sitten enää 10 työpäivää jäljellä ja suuremman kaupungin kuviot odottavat minua häkeltymään syleilyynsä.
tiistai 16. syyskuuta 2008
Muutoksen tuulet.
paskarteli kasaan: Mierolainen klo 12.05
Tunnisteet: kerjääminen, Sotahistoria, Venetsia
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
ohhohooo! koskapa melkein - mutta vain melkein! - unohdin merkkipäivänmerkin, hyvitän sen muistamalla kaikilla foorumeilla: ONNEA! (molempien onniteltavien asioiden johdosta)
VastaaPoistaKai nuo tagit nyt sitten liittyvät tulevaan duunisavottaan? Onnea ihan villinä sekä duunista että siitä faktasta että oot ihan virallisesti nyt kyllä vanha!
VastaaPoistaTagit ovat lähinnä omaa (vinksahtanutta) huumorintajua tyydyttämässä samalla tavalla kuin kahdeksantoista kesää eläneen emorock-tytön hiusharja on häntä varten.
VastaaPoistaMutta kiitos teille kumpaisellekin! Kriisistä kriisiin vaimitenseoli.