perjantai 6. kesäkuuta 2008

Paha tie II

Kesäminkin tunteita ja ajatuksia herättävästä kirjoituksesta innostuneena (en nyt mainitse sitä, että juon kaljaa) päätin vähän kirjoitella henkilökohtaisia. Minulla on huono vaikutus ihmisiin, ainakin osittain.

Otetaan pari hauskaa esimerkkiä avoliitoistani. Ensimmäisen avoliittoni alussa avovaimoni oli sm-tason karateka eikä koskenut pulloon oikeastaan ollenkaan. Vajaat pari vuotta seurustelimme ja suhteemme päätyttyä (en voinut elää suhteessa jossa henkisesti olin pettänyt häntä, minä pieni moralisti) hän juhli jo aika kovaa. Päätyi vissiinkin myöhemmällä iällä ravintolaan töihin ja mehän kaikki tiedämme kyypparit.

Toinen avovaimoni oli ollut seitsemän vuotta kasvissyöjä kun tapasimme. Eipä ollut kovin kauaa. Kevyesti provosoivat puheeni, kuten liha on ihmisen paras ystävä ja muut vastaavat aiheuttivat sen, että hän nykyään on hyvinkin lihaisa ruokavalioltaan. Nykyään hänellä tietenkin on lapsikin joten se vaikuttanee osittain.

Kummassakin esimerkkitapauksessa minä olen ollut se tekijä, joka on aiheuttanut muutoksen. Tämä on aika hälyttävää, varsinkin jos ajattelee asiaa isommalta kantilta. Kyllä minä muistan ne humalaiset sanat joita minulle on erinäiset ihmiset sanoneet. Onhan se jumalauta aivan uskomattoman egoa hivelevää saada kuulla lausahduksia kuten ”Minä rakastan sinua.” taikka ”Sä saat tehdä mulle mitä vain.” Tiedän, että olisin ollut kummallekin esimerkkitapauksista aivan todella väärä ihminen ja vienyt heitä hyvin väärille suunnille elämässä. En hae tässä mitään rappioromanttista kuvaa itsestäni, tiedän vain hyvin sen, että minä olen välillä paha tie.

Tietenkin, mitä pidempään elän elämääni yksin, sitä pahemmaksi tieni muuttuu. Mennäänkö tässä sitten lopulta siihen, että JOS jaan elämäni jonkun naisen kanssa, asun saman katon alla jonkun lähiökapakkaruusun kanssa? Se on hyvin pelottava mielikuva.

Koska en huomenna kumminkaan merkintää jaksa näpytellä, informoin jo nyt. Aamulla on herätys joskus seitsemän kieppeillä ja ennen yhdeksää pitää jo matkustaa kohti lentoasemaa. Illalla sitten Wembleylle katsomaan Foo Fightersia. Mahtavaa. Alustavasti olen suunnitellut sunnuntai-illan ratoksi On The Rocksia ja erittäin viihdyttävää Hemma Beastia.

Mierolainen kiittää ja kuittaa.

2 kommenttia:

  1. huisaa reissuu sit vaan! :)

    sun moraali on oikeasti aika korkea. tai siis, just kun luin ton minkinkin tekstin, niin silläkin on. mähän itse johdatan ihmisiä saatanasti harhaan ja se on rasittavaa, vaikka osittain se myös johtuu siitä, että oon niin tyhmä etten tajua. HALOO, en tajua mitä sanon tällä muka itekään. (en nyt mainitse sitä, että juon kaljaa). mutta siis hyvä noin. ja on se jumalauta, ettei teille kummallekaan oo löytyny sitä JOKUa, kun ootte aivan parhaita tyyppejä ikinä, ja kauniita ja rohkeitakin vielä.

    VastaaPoista
  2. ääh... kiitos kummallekin tunnustuksesta, ei tässä maailmassa aina tule hyville hyvää ja pahoille pahaa. valitettavasti vai onneksi, sitä en käy tässä pohtimaan (enkä mainitse että muutaman tunnin päästä juon saatanasti kaljaa).
    mitä pahaan tiehen tulee, ihmisellä on aina omakin tahto. mikäli tämä tahto tahtoo toteuttaa rakkaimpansa tottumuksia, ei syy silloin ole rakkaimman kuin korkeintaan 50 %:sti. päästä itsesi pahasta, miero, sillä sinun on wembley areena, rokki ja humala - iankaikkisesti, amen.

    VastaaPoista