Unettomuuden tyyssijasta eli kotoani huomenta! Jälleen muutaman tunnin yöunien (pitkästä aikaa muistan unesta ns. leijonanosan ja hyvä mutta tapahtumarikas uni olikin. Ensiksi mietin kirjoittavani jonkinlaisen selonteon tuosta unesta tänne mutta se jääköön nyt kumminkin.) jälkeen on aika vähäisen suorittaa tätä kirjoittamispuolta sinnepäin. Ennen varsinaista asiaa on pakko mainita että en ole saanut tekstitettyä vaikka olen näin itselleni luvannut. En ole myöskään suorittanut kodinhoidollisia asioita vaikka tämänkin julkisesti olin mennyt lupailemaan. Kasvisruokaa kyllä aion tehdä tänään työn jälkeen. Katsastan vielä jonkin ohjeen ennen töihin suoriutumista. Haha, siitäs saat, elimistö.
Mutta nyt itse asiaan: Eilen vein äidilleni tarvikkeita ja hän jäi selittämään jonkun työkaverinsa esikoistyttären aika rankasta kohtalosta. Tarina oli pitkä ja murheiden täyttämä. Mietin koko ajan että missä vaiheessa tämä asia alkaa varsinaisesti koskettamaan minua (kuulostaapa aika kylmälle touhulle. Toim. huom.). Pienen odottelun jälkeen tämä hetki kyllä sitten oli paikalleen löytyvä. Tämä kyseinen kovan onnen soturi on muuttava tähän kaupunkiin vielä ennen kuin joulupyhät käynnistyvät. Minä saan siis itselleni uuden ottosiskon, 18-vuotiaan. Aseta mieleisesi ilkikurisesti virnistävä hymiö tähän.
Kyllä, asetelmasta saisi aika virikkeellisiä mielikuvia aikaiseksi mutta näin eläkeiän kynnyksellä olevana voin todeta että virikkeellinen mielikuva ei ollut ensimmäinen ajatus joka päähäni osui. En kerro kuinka mones se oli. Ja nyt ihan selvennykseksi, minun tehtäväni on siis viedä noviisia yöhön, tutustuttaa ihmisiin ja saada itsensä tuntemaan tervetulleeksi tähän kaupunkiin (joka on tunnettu sisäänpäinkääntyneisyydestään, voisi moni sanoa), olla siis osana uutta alkua. Ihmispäämekaanikko minun ei onneksi tarvinne olla, tiedän kyllä että siihenkin vähän pystyisin. Odotan innolla ja vähän pelonsekaisin tuntein kyllä tuota tulevaa. Mietin jo kuumeisesti keille Noviisia voin esitellä (ei niin kuin mitään pokaalia tai näyttelyesinettä) ja keistä kaikista hänet täytyy pitää visusti erossa. Erossapidettävien määrä on kaiketi numeraalisesti suurempi kuin tutustutettavien. Mutta yhtä kaikki, toivotan hänet tervetulleeksi. Toivon että hän nauttii olostaan täällä, olkoon ajanjakso sitten kuinka pitkä tahansa. Aika moni on varmasti hänelle tavallaan kateellinen. Tiedän että minä ainakin olen. Aika harvoin on mahdollista saada noin totaalinen uusi aloitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti