tiistai 8. tammikuuta 2008

Rumasta sanasta.

Hyvää huomenta huonosti nukkuvien valtakunnasta. Viime yö meni vaikeuksien siimeksessä taiteillessa. Eteishallissani on sijoitettuna pakastin jonka moottori tekee omaa tärkeää työtään. Nämä työn äänet kuuluvat myös makuusaliini ja täten saattavat häiritä jos uni on ohkaista, kuten viime yön tapauksessa. Näin kahdesti yöllä hereillä ollessani sain aikaa miettiä mm. tätä kirjoitusta ja blogressiivisen elämän vaikeutta, sensuurin raja-aitoja ja kaikenlaista muutakin.

Eilisen piti olla eläinkuntapäivä mutta tämä toteutui vain osittain. Se määrä eläinkuntaa joka toteutui, olikin sitten äärimmäisen hedelmällistä. Puintimme aiheina olivat mm. rakkaus ja vastakkainasettelu (jonka aikahan piti olla ohi, Katainen) varattujen ja vapaiden kesken.

Näistä otetaan nyt käsittelyyn vaatimattomasti Rakkaus. Isolla alkukirjaimella. Haastankin sinut tässä määrittelemään mitä sinun mielestäsi on Rakkaus? Minusta rakkaus ei ole viikonloppureissua Pariisiin, Eiffel-tornin ylätasanteella tapahtuvaa shampanjan nautiskelua tähtitaivaan alla. Tai tottahan toki rakkaus voi olla tuotakin mutta itse kokisin että rakkaus ei ole ulkoa tulleiden, ehkäpä raharikkaista elokuvista opittujen, määritteiden toisintamista. Minulle rakkaus kulminoituu niihin hetkiin kun olet läsnä jaffalimonadin kanssa kylpyhuoneessa, sydämesi valitun täristessä ja oksentaessa alastomana lattialla maaten. Tätä on Rakkaus. Ehkäpä jotain sellaista mitä Walt Disney tai Hugh Grant ja Meg Ryan eivät koskaan tule näyttämään elokuvasaleille.

Mutta niin, haastan sinut nyt pohdiskelemaan ja kertomaan oman mielipiteesi. Minä haen lisää kahvia ja valmistaudun työviikkoon. Loppuun vielä kiitos kolmeen suuntaan: Eläinkunnan edustajalle sekä eilisestä keskustelusta että ihan yleisestikin mahdollisuudesta tutustua, Gnu-vauvalle ja Ghitalle viime syksystä. Ilman rohkaisevia sanojanne en olisi kestänyt.

1 kommentti:

  1. Musta rakkaus on sitä, että sille henkilölle ei koskaan tarvitse selittää jonkun jutun taustoja, koska se tietää kaiken. Sitä henkilöä ikävöi siksi, että se on myös paras ystävä, luotettavin neuvonantaja ja kritiikinantaja, paras vitsinkertoja ja sen läsnäolo ei (lähes) koskaan vituta, siitä ei saa tarpeekseen ja jokainen sekunti ilman sitä tuntuu epätäydelliselle.

    Pahoittelen, että määritelmä oli lähinnä ajatusvirtaa, mutta parempaan en pysty.

    VastaaPoista