Salvete. Aamukahvin rikkaantuoksuisesta majastani kirjoitan, juuri sinua ajatellen ja sinuun tähdäten nämä sanani. Tuoksusta en tosin ole varma sillä en haista mitään sitkeän flunssakurimuksen pitäessä käpristyneillä raajoillaan kiinni ja tempoillen sinne tänne.
Vaan itse asiaan. Huvitin itseäni eilen lukemalla vanhoja merkintöjäni läpi ja kiinnitin huomiota pariinkin seikkaan: Pyhä pyrkimykseni pitää tunteenpurkauksiin viittaavat erikoismerkit poissa ja täten antaa vallan sivistynyt kuva tekstin lukevalle osapuolelle on epäonnistunut. Kolmasti olen sortunut käyttämään huutomerkkiä. Tästä synnistä on rankaistava, vahvimman asteikon mukaan. Joudun ehkä puhkomaan silmäni ruuvimeisselillä ja amputoimaan sormeni.
Toinen asia johon kiinnitin huomiota on se, että olen aika monta riviä kirjoittanut tänne toisesta elämästäni. Siitä elämästä jota elän kun ruumis on levossa. unimaailmani onkin kyllä usein huomattavasti viriilimpää, kaikin osin mielenkiintoisempaa mutta samalla psyykelle raskaampaa kuin tämä valvetilan horros. En ala tässä erittelemään sen kummemmin, jos tunnet minut, tiedät. Jos et, niin lue merkintöjä.
Suhtaudun erittäin ristiriitaisesti siihen että esittäisin tässä blogissa muiden hengentuotoksia. Kertaalleen olen näin tehnyt ja nyt on tullut aika toistaa tekoseni. Tällä kertaa minun maailmaani peilaa amerikkalainen orkesteri, teksti on naiiviuden rajoilla mutta kuvaa tuntemuksiani hyvin. Kyseinen kipale on vielä allekirjoittaneelle hyvinkin vetoava ja päähän soimaan jäävää mallia.
Dreams of earthquakes, dreams of hurricanes,
dreams of the pouring rain, dreams of tidal waves...
to wash us all away.
Dreams of guns blazed, dreams of fire rage,
dreams of swollen graves, dreams of hollow pain
all gone.
No more fallen, no more enemy, no more casualty, no more dream.
Fall into sleep! Fall into me!
I have a dream but nobody cares! Nobody wants to listen!
Fall into sleep! Fall into me!
Hang onto a dream that nobody wants! Nobody cares anymore!
Dreams of mourning grief, dreams of disbelief,
dreams of tragedy, dreams of our disease,
to take us all away.
Dreams of fidelity, dreams of inner peace,
dreams of loyalty, dreams of unity,
all gone, all gone.
Fall into sleep! Fall into me!
I have a dream but nobody cares! Nobody wants to listen!
Fall into sleep! Fall into me!
Hang onto a dream that nobody wants! Nobody cares anymore!
The angels are injured, fall with broken burning wings,
Are we dead inside? Are we blind?
We can't keep moving forward, backwards with closed eyes,
We're losing sight, all lost inside.
No more fallen, no more enemy.
Fall into sleep! Fall into me!
I have a dream but nobody cares! Nobody wants to listen!
Fall into sleep! Fall into me!
Hang onto a dream that nobody wants! Nobody cares anymore!
Anymore.
All Gone.
(Mudvayne - Fall into sleep)
Hyvää viikonloppua Sinulle siellä, minä siirryn nyt tarpeellisiksi katsomiini aamutoimiin jotta voin lähteä sinne minne minun pitääkin.Acta est fabula.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti