lauantai 23. helmikuuta 2008

Kultaista vasikkaa metsästämässä.

Oletko koskaan miettinyt vaihtoehtoja (hyvä huomata että neljän ensimmäisen sanan jälkeen on jo vähän ajatus hukassa)? Mielestäni esimerkillisiä vaihtoehtoja nykyiselle voisi olla: Tietokoneen ruksuttavan äänen (siis silloin kun se prosessoi dataa, tekee siis työtään) voisi korvata vaikkapa predatorin äänellä. Kyseessä olisi vähän samanlainen mutta yllättävän paljon enemmän hermostuneisuutta tuova ääni. En ole kyllä varma että hermostuttaisiko se silloin, ehkä siihenkin ääneen tottuisi ja sitä pitäisi luontevana.

Toinen vaihtoehto (loistavan lehden lisäksi) voisi olla… no, en nyt sitten keksi mitään että ole hyvä vain. Hyvä kirjoitus lukea, vai mitä? Linkitetään nyt sitten edes se Toinen Vaihtoehto.

Eilen töissä en palavereja kehitellyt, vaikka vähän sellaista uumoilinkin. Sen asemesta istuin koneella ja näytin työtä tekevälle aina kun joku käveli ohi. Muina aikoina (siis niinä kun joku ei kävellyt ohitseni taikka takanani olevaan naisten vessaan päästelemään ulostamiseen liittyviä ääniä, joita se ovi ei tarpeeksi tehokkaasti estä kuulumasta minun korviini. En tässä rupea niitä ääniä matkimaan.) yritin kasvaa tuoliini kiinni, surffasin sallituilla sivustoilla (olen ihan varma että minun toimiani valvotaan jollain tavalla) ja kuuntelin Radio Rockia. Suhteellisen paska kanava nykyään(kin). Ainoata plussaa että se Sebastian Bachin uusi biisi on hyvä, vaan ei kauaa: Eivätköhän nuo kurjat senkin soita pilalle.

Töistä sitten rimpuilin kotiin kun aika oli valmis ja kotona käännyttyäni (täällä on vähän sekaista ja se yllättää minut joka kerta kun tänne tulen, kuin joululahjojen määrä lapsen, että OHO!) oli aika lähteä harrastukseen. Työmoraalini olikin yllättävän hyvin hukassa eikä se löytynyt harrasteen aikanakaan. Tulinpa siis myöhässä vaihtoihin, sillä olin arvottanut tärkeämmäksi tekstiviestien poistamisen puhelimestani kuin lavatapahtumien seuraamisen ja niiden mukaan toimimisen.

Harrasteen jälkeen sain ihanaiselta Ghitalta kyydin kotiin ja hengenvaarallisten liikennetilanteiden jälkeen pääsin vihdoin ja viimein siihen mitä olin sunnuntaiaamusta alkaen odottanut: juomaan kaljaa eli polttamaan tupakkaa. Kumoiltuani jääkylmää Sandelsia (product placementini ei taida olla tarpeeksi hyvää että sponsoritavaraa ilmaantuisi. Jos näin nyt kumminkin olisi, todettakoon että SONY tekee maailman parhaat massiiviset telkkarit, APPLE maailman parhaat iPodit ja FINNAIR kaukomaiden lennot. Että VINK VINK.) palkitsin itseni savukkeella ja se oli hyvä. Äärimmäisen nautinnollinen. Kuin ensimmäinen neitsytuhraukseni eräällä vuorella kun… no, antaa tämänkin olla.

Nolifetin sitten kotosalla perjantai-illan, olenhan mies parhaassa iässä. Onneksi ei tarvinnut olla yksin, etäkiistelin Nuun ja Panun kanssa, oikeammin kylläkin lähinnä Nuun kanssa ja myöhemmin ei kiistelty enää. Väittelimme todella omituisesta asiasta ja myöhemmin toisesta ja sitä jälkimmäistä nyt ei voi tässä toisintaa (uskon edelleen että se tuli teiltä minulle, ei toisinpäin).

Juopoteltuamme kolmistaan (hassua sanoa noin, meistähän eivät kaikki ole tavanneet kaikkia joten asia on outoa ajatella näin. Tuleepahan muuten maailman eniten sulkuja tähän merkintään ja voitan jonkun valtavan pystin joka on todella ikävä kantaa uuteen asuntoon.) alkoi leppävaarapäissään olevien naikkosten omituiset kutsut: Olisi pitänyt pelata Pasila-juomapeliä etänä. Kohteliaasti kieltäydyin vedoten ajatuksen silkkaan idiotismiin ja siihen että menen tänään töihin. Tästähän sitten luontevasti seurasi kutsu pärähtää taksilla paikalle. Totesin ettei heillä ole varaa. Kuulemma on, juovathan he baarissa 80€ skumppapullojakin. Ajatus houkutteli hetken mutta kellon tikittäessä (tälle äänelle voisi myös olla vaihtoehto, sellainen sub-isku joita mm. Devin Townsend käyttää, tiedät varmaankin) lähellä puolta yötä, en herkutellut sillä sen enempiä. Jatkoimme otsikkoilua vielä pari tuntia ja sitten olikin aika sulkeutua sarkofagiini.

Tässä merkinnässä ei ole tolkkua. Olen nukkunut viime yönä vähän yli neljä tuntia joten päästän itseni pahasta ja en vaivaa syntistä naamaani tällä sen enempää. Voisin kirjoittaa vielä että mitä tänään on tapahtumassa, mutta taitaa loppua kirjaimet kesken joten olkoon. Jatkan raportoimista myöhemmin. Kiitos ja hei.

4 kommenttia:

  1. "vedoten ajatuksen silkkaan idiotismiin", höpönhöpön: parhaita ideoita ikinä. Saa katsoa Pasilaa, tulee humalaan ja on MELKEIN kuin olisi jossain eikä yksin kotona.

    VastaaPoista
  2. Ai sun mielestä se ei ollut aivan käsittämättömän typerä idea? Mua nauratti se ajatuksena, kun se on niin typerä. Ehkä kokeillaan niin että sä oot se etäihminen?

    Onko krapulaa?

    VastaaPoista
  3. Mä en oikeen harrasta krapulaa.

    No, oltaisiinhan ME voitu olla niitä etäihmisiä. Se on kuule vaan asennoitumisesta ja perspektiivistä kiinni, kuka se etäihminen on.

    Eikun otetaan joskus livenä. Änkyräkänni maistuu aina.

    On vaikea pitää omaa ideaansa typeränä. Sitäpaitti me todellakin edelleen istuttais luolissa ilman valoa ja nettiä, jos se ensimmäinen Homo Erectusta edeltävä tyyppi olis seisomaan noustessaan kuunnellut muita,jotka oli että "Homo hei, älä viitti olla TYPERÄ."

    VastaaPoista
  4. Ei se noin mene! Jos on kaksi samassa paikassa ja yksi erissä paikassa, se yksi on etänä ja muut on läsnä.

    Muuten olet kyllä tosi oikeassa, mä diggaan. Paitsi että mä kyllä aika usein tiedän jo ennen kuin muut kerkeävät sanomaan että mun ideat on silkkaa typeryyttä.

    Taidan hakea vähän kahvia (tämä on hyvä idea).

    VastaaPoista