torstai 21. helmikuuta 2008

"Cash is our God."

Perin brittiläisen säätilan keskeltä huomenta. Kävellessäni töihin ohitan joka aamu suhteellisen tuoreen ihmisyyden irvikuvan, ostoskeskuksen, neonvaloineen, lasipintoineen, kaikkineen. Materialismin huipentuma on aina vain yhtä rumaa katsottavaa. Muutaman minuutin kuluttua tästä ohitan myös vanhan kivikirkon ja tänään oli käydä, kuten niin useasti aiemminkin: meinasin jäädä ihailemaan tuota ylvästä kauneutta ja komeutta jota tuo 1500-luvun arkkitehtuurinen taidonnäyte edustaa. Sen katto oli osittain hunnutettu sumuverholla, tuoden lisää jylhää olomuotoa. Mustat paanut ovat tiukassa rivissä kuten kuuluukin. Seinät on tehty valtavista lohkareista, tuhannet ja tuhannet työtunnit on hikoiltu pyhällä maalla, yhteisen hyvän merkeissä. Mielestäni tuo rakennus on äärimmäisen kaunis, samoin se puoli jota se edustaa: henkisyyttä, toivoa, rakkautta.

Olen kyllästynyt kylmyyteen. En puhu nyt säätilasta kuten ehkä arvata saatatkin, onhan nyt helmikuun puoliväli ohitettu (palkka on tullut ja mennyt) ja olemme vielä plussan puolella. Ihmisyyden ruminta puolta tuntuu olevan helppo esitellä, mitäpä hymyllä tekisikään? Sehän on merkki ystävällisyydestä, ystävällisyys on heikkoutta ja heikkous on evoluutioon uskovien mukaan kuolemaksi. Siispä kaikki nyt vain olemaan äärimmäisen kovia ja kylmiä. Kovuus ja materialistiset arvot ovat hyvästä. Ihminen ja ihmisyys, inhimillisyys ja sen mukana yleisesti tuleva lämpö on pahasta. Haastan sinut olemaan se mitä parhaiten osaamme vastaantulijoille, ole julma ja kylmä. Anna heidän tuntea kuinka olet NIIN paljon parempi ja kovempi kuin he. Voisit ehkä olla väistämättä ruuhkassa ja näyttää murhanhimoiselle.

Toivottavasti sinun päiväsi menee materialismin pyhien teesien mukaan toimiessa, markkina-arvot ja valuuttaliikenne olkoon ainoa Jumalasi.

18 kommenttia:

  1. 1500-luvulla rehkineille se tuskin edusti henkisyyttä, toivoa ja rakkautta se kivikasa:D

    Mä olen yhtä kiintynyt meidän uutuuttaan kiiltelevään ostoskeskukseen kuin hienoihin vanhoihin rakennuksiin. Tosin mä olen joskus myös laukaissut shoppaillessamme, kun Nuu kysyi, haittaako (kun sillä oli rahaa ja mulla ei, no osti se mulle levyn), että ei: "This is my church, this is where I heal my hurt". Mikä on totta, to prove your point.

    Rahasta mä en kyllä pidä. Mitä enemmän sitä on, sitä enemmän sen vahtimiseen ja möyhimiseen menee aikaa, ja sitä kovemmaksi ihminen (oma empiirinen arvio, toim. huom.) joutuu muuttumaan. Tulee mieleen viime keväinen tutkimus, jonka luin (ku muistais mikä), jonka tulokset kertoi, että mitä rikkaampi oli ihminen, sitä kovemmat arvot ja sitä kovempi tarve eristäytyä. Naapuriin ei olisi huolittu oikeestaan paljon ketään. Hesarissa oli...no joo, en muista.

    Ainoa asia, mikä tekee mut kroonisesti onnettomaksi nykyään liittyy rahaan (ei sen puutteeseen, se on korkeintaan paria päivää ennen tukia ärsyttävä asia).

    Mä olen muuten ollut huomaavinani jyrkkää kahtiajakautumista tässä asiassa: arvot vaa kovenee, se on fakta, mutta toisaalta ihmiset ovat esim. vapaaehtoistyöstä kiinnostuneempia kuin aikoihin (kuulemma).

    Osut muuten naulan kantaan kuitenkin siinä, että ohikulkijoille ja tuolla liikkuessa on enää vaikea olla lämmin ja ystävällinen, ei vaan tule enää luonnostaan. ilmiö on tuttu muistakin kaupunki-ympäristöistä, joissa olen käynyt. Onkohan siinä joku juttu sitten, että kun on liikaa porukkaa niinkuin kaupungeissa on, on pakko jotenkin suojella itseään semmoisella näkymättömällä kuplalla. Ehkä ihminen ei pysty "inhimillisesti" käsittelemään ihmismassoja.

    No, suomalainen nyt ainakaan. Munkin on KOKO AJAN ikävä kannon päälle istumaan tuolla junilla sombaillessa.

    VastaaPoista
  2. Tämän jäsentämättömän kirjoituksen syntyhetki koettiin joskus viikko, pari sitten kun olin kävelemässä kohti harrastusta. Joku rantojen mies tahi vastaava alansa ammattilainen tuli poliisilaitokselta päin ja kysyi tietä linja-autoasemalle. Tiuskaisten vastasin yksisanaisen vastauksen "tuolla." ja huitaisin kädellä oikeaan (sentään) suuntaan.

    Hämmennyin itse tuosta pahansuovasta tavastani vastata. Eihän hän ollut mitään minulle tehnyt eikä täten ole mitään järkiperäistä syytä olla default-asetuksissa vittupää.

    Mieleni tekee opiskella psykologiaa ja käyttäytymistieteitä mutta itseni tuntien taidan kuluttaa aikaa Desktop Tower Defencen ja musiikin parissa. Myös sen ajan joka kuuluisi kuluttaa "projektiin".

    VastaaPoista
  3. Mikä on Desktop Tower Defence?

    Mä olen hakenut lukemaan molempia useaan otteseen, käyttäytymistieteelliseen saatan hakea tänäkin vuonna. Mä oon vaan niin sairaan laiska etten mä ikinä pääse mihinkään kun en jaksa lukea:D

    VastaaPoista
  4. Desktop Tower Defence on kaikessa typeryydessään äärimmäisen addiktiivinen peli ja sen äärellä allekirjoittanut viettää yllättävän paljon aikaansa. Jostainhan maatuminen on aloitettava, olkoon se sitten vaikka näyttöpäätteen luona istuen.

    Googlettamalla löydät pelin. ;)

    Kuinka monta tutkintoa sä meinaat meidän verorahoilla oikein hankkia? Menisit töihin. :D

    VastaaPoista
  5. Mulla on vasta alempi tutkinto (ja moni ei pidä tradenomin tutkintoa edes sellaisena, siis kandia vastaavana). Mun mielestä kaikilla on oikeus vähintään maisteriin! (mutta itse ajattelin kyllä jatkaa siitäkin..)

    Niin monta kuin maksetaan, eli koska opintotuet juoksevat kaksi kertaa viis vuotta, niin vedän ne.

    Töihin en mene! Mä aloitan maatumisen koulun kirjastosta.

    VastaaPoista
  6. Suoraan siis koulunpenkiltä eläkkeelle ja bingoon? Missä kohtaa ajattelit kantaa oman kortesi tähän horjuvaiseen kekoon joka myös yhteiskuntana joissain perversseissä piireissä tunnetaan?

    Haluaisin muuten joskus pelata bingoa. Taidankin jättäytyä "opiskelijaksi" ja vain kännissä bingoilla päivät pitkät.

    VastaaPoista
  7. Kutakuinkin näin:D

    Noh, kuhan vaan ärsytän. Olen tehnyt töitä 15-vuotiaasta ja nyt opiskellut vasta neljä vuotta, josta 1/3 ollut ihan täyspäiväisesti töissä ja sen loppuosankin "kantanut korteni kekoon" osa-aikaisesti (kyllä opiskelijat pitää esim. palvelusektoria ihan täysin pystyssä.) Mä olin lukion jälkeen viitisen vuotta kuule työelämässä, ja koska ajattelin joskus tehdä jotain, mistä oikeasti pidän ja jonka ammattilainen oikeasti olen (eikä se onnistu useimpiin ammatteihin ilman koulua), niin niitä kouluja on kuule käytävä, sori nyt vaan herra Veronmaksaja. Ja eiköhän nuo ole mitoitettu nuo tukikuukaudet sen mukaan, mitä yhteiskunta näkee "kohtuulliseksi" opiskeluksi, kun haluavat sen kustantaakin.

    Perkele. Niin. Ja mun mielestä esim. 35 ei ole mikään turhan myöhäinen ajankohta oman alan hommien aloittamiseen. (Tosin tietenkin toivon, ettei ns. normaalia työtä tarvitsisi hankkia ikinä...)

    VastaaPoista
  8. No jopas siellä nyt suorastaan provosoiduttiin. Jos olisin alusvaatemerkki (älä kysy), olisin Agent Provocateur (aseta itse haluamasi ranskalaistermistön vaatimat heitto- yms.merkit kohdilleen). :D

    Opiskelijat eivät pidä palvelusektoria pystyssä mun mielestä. Ellet sitten viitanne tässä esimerkiksi eläkeläisopiskelijoihin jotka vapisevin kätösin ja äärimmäisellä hitaudella ottavat rahojani vastaan kauppojen tiskeillä?

    Minä lähden kolmen tunnin koulutukseen, jippii.

    VastaaPoista
  9. Todellakin pitävät. Suurin osa kauppojen, huolto-asemien ja kioskien myyjistä on opiskelijoita, minkä voin kertoa itse ko. sektoria erittäin paljon kahlanneena. Tätä se on jopa siinä määrin, että vakituisia, koko-aikaisia myyjänpaikkoja on vaikea löytää, koska paikat on jo melkein "räätälöity" opiskelijoille.

    Vähän ehkä provosoiduin. Mua ärsyttää ihan hirveästi, kun opiskelijoita pidetään jonain vapaamatkustajina, ihan kuin se, että nostaa minimipalkkaa jossain ravintolassa koko ikänsä olisi jokin uroteko.

    VastaaPoista
  10. Ja niin, loppukaneetti ennen kuin lähden töihin: mä näen enemmänkin VELVOLLISUUDEKSENI yhteiskuntaa kohtaan opiskella sen verran, kuin se haluaa minulle opiskelmahdollisuuksia tarjota. Kun tällainen tukijärjestelmä on kerran suurella vaivalla viritetty, niin olisihan tosi harmi, jos sitä ei käytettäisi. Jos jollekin alalle riittää se 2 vuotta, se on ihan ok. Mihinkään mitä minä haluan tehdä, tuskin riittää.

    Mulla on tosi huono päivä muutenkin.

    VastaaPoista
  11. jee, mun ja panun lempiaihe. mutta siis, kaikkihan on opiskelijoita esim. videovuokraamoissa, kaupan kassalla jne. ja ne jotka ei ole, on harvinaisuuksia ja todennäköisesti rikkaissa naimisissa, koska tosiaankin noi työajat on ihan opiskelijoiden tarpeisiin mitoitettu.

    tosiaan itsekin otan saatanasti kuumaa tästä aiheesta, kuten herra m. ehkä huomasi väittäessään mua "nirsoksi" töiden suhteen. mun ja panun kanssa tästä ei kande vängätä.

    VastaaPoista
  12. Olen täällä jälleen ja rauhoittunut.

    Otetaanko uusintaerä?

    3x2 minuuttia, ilman suojia?

    VastaaPoista
  13. :D Muista sitten että vapaaottelussa ei saa tökkiä silmiin, haaroihin eikä saa purra.

    Oletko nyt varmasti rauhoittunut? Mä en muuten muista että olisin kutsunut Nuuta mitenkään erityisemmin nirsoksi työn suhteen. Ehkä se on taas harhainen, Leppävaara on ollut leikkaamatonta?

    VastaaPoista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  15. Me ei koskaan leikata meidän Leppävaaraa itsellemme, vain niille joille sitä myymme.

    Mä söin just varmaan kilon kaalilaatikkoa, eli vaikken välttämättä olisikaan kovin rauhoittunut, en ainakaan liiku kovin ripeästi.

    Hitsi kun kämppis ei vastannut puhelimeen niin jouduin syömään ilman puolukoita (murinaa, jupinaa), on sen nuo puolukat.

    Mun tekee HIRVEÄSTI mieli viintä.

    VastaaPoista
  16. Kaalilaatikko on aivan uskomattoman hyvää! Tuli nälkä, oon syönyt vain spaghettia ja jauhelihakastiketta (hairahduin) ja myöhemmin näkkäriä. "Projektoinnissa" on sellainen hassu puoli että sitä koittaa syödä kaikki mahdolliset kuiva-aineet pois. Pakastimeen en ole uskaltanut kajota,ehkä heitän sen antimet suoraan biogodzillaan.

    Mikset uskaltanut lainata kämppiksen puolukoita? Olisithan voinut huomenna palauttaa niitä.

    Viini ei ole ihmiselle hyvästä (josta tuli mieleen, huomenna on PERJANTAI!!!).

    VastaaPoista
  17. Mä oon asunut kymmenillä erilaisilla kokoonpanoilla, ja tää on ainoa selkeä sääntö, jonka mä olen tehnyt: come what may, mä kysyn ennenkuin mä lainaan, vaikka olisi kuinka itsestään selvää, että niitä saa lainata. Koska sitten jos ei kysy ja kelaa, että hakee heti aamulla puolukat, ja kämppis tulee yöllä himaan ja haluaa yhtäkkiä syödä NIMENOMAAN puolukoita, se on ihan perseestä että sillä ei niitä ole, vaikka sillä oli eikä se ole antanut kenellekään lupaa syödä niitä.

    Huomenna on mitä suurimmissa määrin perjantai ja viini on mitä suurimmissa määrin hyväksi ihmiselle. Huomenna myös mun ottolapsi Nuun pötköeläin tulee pois provinsseista, joten elämä on hyvää:)

    Hairahduit kasvissyönnistä vai Atkinsista vai yleensäkään syömään?

    VastaaPoista
  18. Voi vittu. Nuu ei oo mun ottolapsi. Mun ottolapsi, Nuun pötköeläin.

    Tästä samasta asiasta on seurannut seuraava väärinkäsitys: What makes you laugh? Panu: Pasila, Nuu's silly dog. (Facebookissa).

    Seuraavan piskin nimi on sit korso.

    VastaaPoista