Perjantai se on nyt langennut päällemme kuin Damokleen miekka ja olo on myös sen mukainen. Hyvä biisi soi päässä ja työstressi tuntuu olevan minimissään. Tietenkin jotkut pienet asiat painavat tässä työyhteisössä.
Otetaan esimerkki: Tänään, joka perjantaisessa palaverissamme ehdotin että siirtyisimme käyttämään pelkkiä Reilun Kaupan tuotteita, esim. kahvia ja teetä. Kyseessä on erittäin minimalistinen muutos jolla kumminkin voi vaikuttaa positiivisesti, ei välttämättä koko maailman kulkuun mutta kumminkin. Olin suosittu. Kannatusta tuli kaikilta paitsi siltä henkilöltä joka taloomme kahvia kantaa. Kyseessä on vanhempi rouvashenkilö jonka elämän tarkoituksena on olla ns. vastarannan kiiski. Hän ei kuulemma osaa ostaa kaupasta sitten oikeita tuotteita. Lupauduin jatkossa suorittamaan nämä kahvi- ja teeostokset jos kyseessä on niin ylitsepääsemätön ongelma.
Rupesin miettimään muutosvastaisuutta ja fobioita.
Miksi kaiken uuden koetaan olevan pahasta? ”Vanhassa vara parempi” ja muita latteuksia tähän perään. Mikä uudessa pelottaa? Miksi fakkiintua vanhaan vain sen takia että siihen on totuttu? Voisiko joku uusi asia, aate tai mielipide kumminkin olla muutos parempaan päin? Minä uskon niin. Ylipäänsä olisi hyvä välillä kyseenalaistaa omia tapojaan ja mietteitään, jos ei muuten niin vain virkistääkseen omaa päätään.
Virkistämistä on tietenkin jos jonkinlaista. Tänään tapahtuva virkistäminen on jotain aivan muuta kuin omien arvojen kyseenalaistamista ;)
Siispä toivotan hyvää perjantaita ja viikonloppua Sinulle siellä, silmäpari näyttöpäätteen toisella puolen. Pian on aika juhlia.
