maanantai 7. marraskuuta 2011

Remember, remember, the fifth of november

Ahoj. Olipahan tuossa taas sellainen viikonloppu, ettei paljoa tolkkua näkynyt. Meillä oli lauantaina duunipaikan kemut, sellaiset oikein kauluspaitatyyppiset ja tietenkin alkoholia oli tarjolla. Koska en keksinyt mitään järkevää syytä olla menemättä ns. ilmaisen viinan bileisiin, menin ja voi pojat, ette usko.

Aluksi sivistyneesti kilisteltiin kuohuviinillä ja sen jälkeen alkoikin varsinaiset bakkanaalit: Nelosolutta sai horia kitusiinsa ja drinkkilippuja oli pöydässä melkoinen pino. Näitähän sitten kollegojen kanssa hyödynnettiin, juteltiin työasioita ja naurettiin yhden sankarin taiteilulle virkavallan kanssa (kuulemma siinä vaiheessa oli poliisin ilme muuttunut, kun työkaveri oli repinyt mahastaan irti sähkötainnuttimen piuhat ja ilmoittanut: ”Nyt sulla alkoi alamäki.”).

Tietenkin syötiin fiinisti samalla ja kahvit ja Vana Tallinnat ja mitäs kaikkea. Sitä ilmaista kaljaa oli ja oli ja oli ja lähdin moikkaamaan Pokeritähteä ja muita sankareita Lepakkomieheen joskus yhdentoista jälkeen illalla ja ilmeisesti on jo silloin askel vähän horjunut. Jätin varoiksi myös juhlapaikalle repun narikkaan.

Lepakkomiehestä siirryin Karhunpoikaan moikkaamaan duunin sidosryhmän porukkaa, en tiedä miksi ihmeessä. Sitten loppuukin muistikuvat. Seuraavana päivänä herään puolen päivän aikoihin, valot ja aika helvetillinen olo päällä. Syön aamupalaksi makaronilaatikkoa ja juon omenamehua ja jäävettä paljon (pro tip: jäävesi tekee oksentamisesta mukavampaa, viileä okkapala tuntuu mukavammalle purskahdellessaan raivoisasti ylös nielusta) ja laattaan kolmatta kertaa eläessäni krapulassa. Nam. Neljältä iltapäivällä. Tämän jälkeen alan tehdä lähtöä kauppaan ja alan etsiä vaatekappaleita.

Housut löytyvät sohvalta, kauluspaita pienen etsinnän jälkeen pyykkikoneesta ja takkia ei sitten mistään. Housuntaskusta sitten löytyykin mystinen narikkalappu ja hyvin pieni ja lyhyt flashback mahdollisesta visiitistä Domiin. Soitto Pokeritähdelle ja varmistus asian todellisesta laidasta: siellä oltiin. Ilmeisesti on tullut väsy silmään ja mitäpä sitä marraskuussa takilla ulkona tekisikään?

Taskuista löytyy myös yllättävästi käteistä muutama euro ja nyt taitaa olla aika laittaa korkki taas hetkeksi kiinni. Varsinkin, kun ei tuolta tililtä nimittäin löydy sitten enää rahaa juurikaan. Onneksi en tiennyt tätä eilen, kun darrapäissäni tilasin mm. Ben & Jerry´sin jälkkärikirjan itselleni. Ja ehkä yhden pleikkaripelin.

Että näin. Tänään olen sitten ollut päänsärkyinen töissä ja nyt olen sohvalla enkä varmasti tee yhtään mitään.

2 kommenttia:

  1. tää sun kommenttisysteemi ei toimi mulla töissä eikä kännykässä, ja meinaan välillä ajautua siksi hulluuteen!
    piti kommentoida, että täähän on vanha kunnon dokauspostaus joka tuo nuoruuden mieleen, mutta on vähän fiilis menny kun yritin jo viidesti tätä ennen :D

    VastaaPoista
  2. Mä olen oksentanut krapulassa vasta kerran eläessäni. Mutta kiitos vinkistä ensi kertaa varten.

    VastaaPoista