Hyvää päivää sinä siellä. Minä täällä olen työpaikallani, taas, ja tämä päivä on hivenen erilainen kuin nämä yleisesti konttorirottamaiset, toisiaan seuraavat ja toistavat rutiinipäivät. Tänään vietämme pikkujouluja. Hurraa. Tämä siis tarkoittaa sitä että päivän ohjelmaan kuuluu mm. erään kartanon saunanlämmitystä, vedenkantoa yms. toimintaa.
Iltapäivän kohokohtia on olevinaan Valehtelijoiden klubi johon jokainen sidosryhmistämme on tuomassa esineen. Minulle ilmoitettiin noin viikko sitten että minä olen yksi kolmesta meidän ryhmämme edustajasta. Aion valehdella juurta jaksain. Ehkäpä jopa yhtä suurella pieteetillä kuin näissä merkinnöissä.
Huomaan että eilinen on ollut kovin tylsä päivä, sillä minulla ei oikein ole mitään sanottavaa mihinkään. Teatteriharraste oli keskinkertainen, sekä tekijäpuolelta että katsojapuolelta tarkasteltuna. Tänään sitten otamme uusinnan, samoin huomenna. Tämä teatteriharraste koituu pelastuksekseni kyllä tänään, en nimittäin odota laisinkaan pikkujouluja. En koe että minulla on mitään yhteneväistä noiden sidosryhmien kanssa. Hyvä on, tuossa on pieni valhe. Onhan meillä toki yhteneväisyyksiä: geneettisiä ominaisuuksia, dna-rihmastoa joka määrittää jokaisen meistä edes jollain tapaa ihmiseksi. Vaan siinäpä se sitten olikin.
En nyt keksi tähän mitään nasevaa sanottavaa (ja ainoa jännityksen aihe on niinkin suuri asia kuin se, että rikkooko laskuri maagisen 200 käynnin rajapyykin) enkä ole edes kovinkaan valittavaisella päällä joten lyhyestä virsi kaunis. Hyvää perjantaita Sinulle. Ole sinäkin genetiikkasi määrittelemällä tavalla eli ihmisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti