Tähtienvälinen matkailu on nyt suoritettu tyylikkäästi loppuun asti. On koreiltu asuilla, hymyilty tutuille kasvoille, vaihdettu kuulumisia, halailtu kauniita naisia ja mikä tärkeintä, juotu ilmaista olutta.
keskiviikkoiltana koin parikin asiaa ensimmäistä kertaa elämässäni: Kävelin punaista mattoa pitkin, joka oli oikein miellyttävä ja mieltä kohottava kokemus. Näin myöskin ensimmäistä kertaa kuinka ravintolassa voidaan polttaa rahaa. Yhden pöytäseurueen viinilasku oli 400€ siinä vaiheessa kun minä poistuin tiskiltä ja toiminta vaikutti kovasti sille että laskun loppu ei ollut vielä häämöttämässä. ”Ei paina, kaada lisää vaan.” Joillain sitä rahaa tuntuu olevan niin kovasti.
En haluaisi politikoida ollenkaan mutta on pakko sanoa pieni sananen ns. Tehy-tilanteesta. Jyrki Katainen kätyreineen lupaili hoitoalalle tuntuvia palkankorotuksia tämän vuoden alulla, eduskuntavaalien alla. Kansa uskoi ja äänesti. Nyt, vähän yli puoli vuotta myöhemmin ollaan tilanteessa jossa ihmisiä pakotetaan töihin mutta luvattua palkankorotusta ei kuulu. Tai siis, siihen ei ole rahaa. Tuota rahaa pitäisi olla n. 150 milj. euroa. Aika todella paljon.
Valtion omistaman Fortumin optiot ovat kuulemma n. 560 milj. euroa. Aika todella paljon enemmän.
Onko tässä nyt vain minun silmissäni jonkin sorttinen mahdollisuus? Fortum kohottaa, jälleen kerran, sähkön hintaa. Ehkä se on tarpeellista. En tiedä kun en tunne maailmanpolitiikkaa senkään vertaa että osaisin seurata tarpeellisia muuttujia.
Näissä mietteissä on hyvä päästää viikonloppu irti. Minä hiljalleen rupean sammuttamaan firman valoja, laitan ovet lukkoon ja kävelen verisien kantapäitteni (uudet talvikengät, nahka etsii muotoaan vaan kumpi väistää: elävä vai kuollut?) kannattelemana kauppaan ja kotiin. Pyrin olemaan sytyttämättä turhia valoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti