Uuden termin syntytarina.

Huomenta. Töistä taas kirjoittelen, tai jos ihan tarkkoja ollaan, kirjoitan työpaikaltani, en työpaikastani. Aluksi ajattelin että en kirjoittaisi mitään tänään, sillä asiaa ei ole, mutta kävellessäni töihin törmäsin pitkästä aikaa hauskaan ilmiöön joten siitä muutama sananen.

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota kuinka asiat tarttuvat ja aiheuttavat inhottavia tilanteita? Tästä tämänaamuinen esimerkki toimikoon malliyksilönä. Kävelin siis töihin, iPodin toistaessa sulosäveliä 2000-luvun parhailta modernin metallin yhtyeiltä ja luonnostaan kävelyrytmini myöskin määrittyi musiikin mukaan. Muutama satametrinen ennen töihin pääsemistä, huomasin että edessäni kulkee minua vanhempi rouvashenkilö. No hyvä on, sauvakävelevä mummo, jos nyt näin tarkkoja ollaan.

Saavutin mummoa vähitellen, oman rytmini ollessa Mudvaynen tahdissa, mummon kaiketi kihdin ja bingomuistojen. Kun olin noin kahden metrin etäisyydellä huomasin sen tapahtuvan. Koska en usko että sille on omaa termiä vielä keksitty, kehitän sen nyt.

Täten siis tapahtuvaksi sattui homomagnetismi, ihmisen omituinen vetovoima toista kohti. Huomasin ensinnäkin kävelysuuntaukseni vetävän jotenkin omituisesti kohti mummoa ja rytmin hidastuvan lähemmäs hänen rytmiään. Oloni oli epämukava. Niin oli kyllä kaiketi hänenkin, ainakin jos olan yli vilkuilusta voi niin päätellä.

Pinnistelin irti tuosta magneettikentästä, sinkosin itseni ulommalle kehälle ja taistelin yksinäni kuin raivoisa peto. Asiaa vaikeutti huomattavasti se että musiikki vaihtui hidastempoisempaan joten jouduin käyttämään kamalan määrän voimavaroja päästäkseni kunniallisesti mummon ohi. Epämukavuuden tunne oli voimakas ja täten jouduin kävelemään itselleni ei-miellyttävää tahtia jotta saisin kurottua välimatkaa, jotta välillemme jäisi turvavyöhyke. Viimeiset kaksisataa metriä olikin melkoista komiikkaa pääni sisällä, raavas mies viskoo jalkojaan eteenpäin sellaista vauhtia että penikoihin sattuu ja takana sauvoo mummo todennäköisesti paniikki silmissään.

Onneksi pääsin kuin pääsinkin turvallisesti töihin. Se oli lähellä.