Test For Echo

Jes jes jes! Se on nyt ohi. Valmistuin kiitettävin arvosanoin ja stip.. hetkinen. Enhän valmistunut, Tämänpäiväinen koulu vain loppui. Vielä kolme vuotta. Pitkää vuotta.

Olimme tänään yritysvierailulla ja joimme kosolti ilmaista kahvia, söimme karjalanpiirakoita ja kuuntelimme myyntipuheita. Söimme myös ilmaisen ruoan ja joimme lisää kahvia. Ja kaiken tämän päätteeksi sitten tuli vielä saatua kutsu johonkin iltatilaisuuteen missä on erilaisia alan edustajia esittelemässä uusimpia uutuuksiaan. No mikä jottei.

Pitää vissiin ihan kohta kertoa teille eilisillasta mutta sitä ennen käyn laittamassa pyykit peseytymään. Ota vaikka jaloviinaa sillä välin.

No niin! Aloittakaamme.

Myr De Noms tuli käymään kahvilla bunkkerissani ja toi ystävällisenä ihmisenä pullapitkon tullessaan. Rupattelimme yleismaailmallisista asioista aikamme ja päädyimme lopulta puhumaan ongelmastani Pikkuisen kanssa. Koska meillä on yhteisiä tuttuja (jotkut saattaisivat kutsua eliitiksi, me hyväosaiset emme sorru moiseen), olin nopeasti kartalla tässä hommassa. Sain kuulla, että Pikkuinen on melkoinen riesa kaveriporukalle ja aivan saatanan (anteeksi tämä suorasukainen sanavalinta, perjantain piikkiin) skitso ihan muutenkin. Oikeita skitsofreenikkoja halveksumatta.

Pikkuinen oli soittanut minulle eilen iltapäivällä jo kertaalleen ja luritellut vajaan puolen tunnin monologinsa jostain, en kuunnellut koska kävin samalla mm. messenger-keskustelua ja luin uutisia netistä ja Myr Den (ja tietenkin enkelimäisen Caprin) vinkeistä viisastuneena olin täynnä voimaa. Olin ajatellut laittavani hänelle tänään tekstiviestin, jossa ilmoitan kauniin sanakääntein ettei kiinnosta, mutta yhtäkkiä puolen kymmenen aikaan illalla puhelin soi. Ette ikinä arvaa kuka soitti.

Huraa! Jokainen arvasi oikein! Kaikki voittaa palkinnon! Tuo belsebub naiseksi pukeutuneenahan se siellä. Ehkä kahdenkymmenen minuutin monologin jälkeen (kyllä, olen välillä pitkäpinnainen ja ennen kaikkea pyrin olemaan kohtelias) sain kysyttyä hänen motiivejaan. Pienen johdattelun jälkeen sain hänet sanomaan, etteivät kuulemma ole romanttiset, hän tapailee jotain muuta miestä (mitä helvettiä? Toimintatapa jota en ole koskaan tajunnut) ja liirum laarum. Yllättäen meni kumminkin aika hiljaiseksi kun ilmoitin näkeväni hänet kaverina enkä mitenkään potentiaalisena tyttöystäväehdokkaana tms.

Haluaisin kirjoittaa teille koko keskustelun mutta se veisi aikaa huomattavasti ja kukaan ei jaksaisi lukea sitä. Yhtä kaikki, äänensävy muuttui mukavan kylmäkiskoiseksi ja puhelu löysi nopeasti päätöksensä.

Haluaisin kovasti juhlia tätä huojentavaa tilannetta. Miksi olen vannonut siveellisyysvalan ja luvannut lapsilleni, etten enää juo?

Ai niin, huomaan pitäväni uudesta Spotify-palvelusta erittäin paljon. Eilen otin kutsusta kokeiluun ja hyvälle vaikuttaa. Nyt soi Rush, siitä otsikko.

Oikein hyvää viikonloppua teille kaikille, olen täynnä elämää. Haluaako joku "elämää"? Ladies? Anybody? Miksi täällä kaikuu yhtäkkiä?