Tälle oli otsikko kirjoittamisen alkaessa, ei enää.

Dog Fashion Discon Rapist Eyes soi, kahvi höyryää kuumana edessäni mukissa ja yritän saada päätä järjestykseen. Eilinen on (jälleen kerran) malliesimerkki siitä, kuinka suunnitelmat eivät vain pidä ja alkoholilla epäillään olevan osuutta asiaan, kuten uutisoinneissa tavataan sanoa.

Eilen siis piti mennä Kiisselin kanssa katsomaan Gomorraa (minulla on tissifiksaation lisäksi myös päähänpinttymä mafiasta, veri velvoittaa) mutta työpäivä yllätti minut uuvuttavalla otteellaan ja olin ihan valmis ottamaan muutaman oluen hyvässä seurassa. Siispä lähetin Kiisselin tekstiviestin jossa pahoittelin kykenemättömyyttäni seuraamaan elokuvaa mutta samalla ilmoitin kykeneväni imuroimaan muutaman huurteisen elimistöön Loosessa.

Onneksi Nuulla oli ihan totaalisen paska viikko ja ennakkosopimus Panun kanssa jo luotuna sunnuntaina Loosesta joten tiesin saavani viehättävää seuraa pöydän täydeltä. Kesäminkkikin saapui meidän kaikkien suureksi riemuksi paikalle ja voitte vain arvata, oliko ravintolan äänekkäin pöytä katettu (ei siis että Kesis olisi äänekäs vaan koko seurue).

Koska joskus keskustassa ravintoloissa saattaa olla kalliimpaa juoda kuin kotosalla, neidit päättivät ostaa Loosesta punkkua pullomitoissa (á 28€) ja parin pullon jälkeen vasta aloimme harkita paikan vaihtamista. Samassa ajassa itse nautin neljä tuoppia (jonka yhteissummalla olisin toki saanut ostettua lavallisen olutta kotioloihin) ja aloin huolestua elimistön hyvin vastaanottavaisesta tolasta.

Siirryimme Memphisiin mutta (onneksi) emme saaneet sieltä omaa valtakuntaa joten siirryimme Alkon ja K(alja)-kaupan kautta bunkkeriini. Paitsi Panu, joka lähti syntiseen Kallioon.

Kesis ei ollut ikinä käynyt luonani ja suorastaan riemastui asunnostani ja toi sen ensisanoillaan kauniisti esille: ”Täähän on läävä.” Sitten aloimme juoda. Guano Apes ja HIM viihdyttivät meitä livekeikoillaan ja laitoin puhelimeni latautumaan vain huomatakseni myöhemmin, että laturihan ei ollut seinässä kiinni. No mitäpä pienistä. Ei se oo niin justiinsa aina.

Lopulta pääsimme menemään Darksideen katsomaan bändejä ja aikataulut kusivat bändien suhteen aika railakkaasti. Sitten alkaa ollakin taas tuttu dementia päällänsä. Ei pysty muistamaan kovinkaan tarkasti asioita.

Lähdin kumminkin bunkkeriin ja hain matkalta ruokaa. Lauma vissiinkin juuri armeijasta vapautuneita idiootteja leikki sotaleikkejään kadulla ja teki mieli potkaista maiharilla sitä ryhmän ensimmäistä korkeassa polviasennossa ollutta vesseliä naamaan. En kumminkaan vakaana pasifistina näin tehnyt vaan menin kotiin syömään. Ruokailuseurana minulla oli internetin välityksellä jumalainen nainen, joka kylläkin sivalteli ja piikitteli varsin verkkaasta kirjoitustahdistani. Ei vain ole helppoa oikeasti aika humalaisena kirjoittaa ja olla typottamatta, varsinkin jos toinen vaikuttaa olevan nopeuskirjoituksen maailmanmestari ja selvin päin.

Ai niin, Odéon perui tämän illan suunnitelmat.

Capri ei kuitenkaan tule Helsinkiin (tuuuuu nyyyy… annnÄH) joten olen nyt ilmeisesti lupautunut kahteen paikkaan etkoilemaan: Nuun aveciksi (näyttelykappaleeksi ja shokeeraavuustekijäksi, one might say) joihinkin valmistujaisiin tms. ja toisaalta sitten taas Kesiksen aveciksi (näyttelykappaleeksi tai siis ei-miksikään, one might say) johonkin blogitapaamiseen. Yllättäen en ole tuosta tapaamisesta yhtään innoissani. Vaikka aika ajoin mietinkin millaiset kasvot (tissit toim. huom.) joidenkin blogien kirjoittajilla on, en ole järin halukas tuomaan omaa blogiani yhtään enempää esille. Ehkä laitan irtoviikset ja tekeydyn vain blogien lukijaksi. Sitten voin laskea housuni ja… eipäs varasteta toisten hauskuuksia nyt enempää.
Mutta nyt täytyy juoda kahvia lisää ja sitten mennä työhön ja toivoa, ettei olo heikkene vaan paranee.

Ai niin, saatan olla muuten oikeasti ihastunut Capriin. Siis oikeasti.

EDIT: Kiisseli oli siis myös Loosessa mukana, tahaton lapsus pudotti hänet pois osallistujalistasta. Anteeksi.