Onpas paska olo. Aloitetaan uudestaan. Hyvää huomenta kaikki! Onpas huonohko olo. Olisin erittäin mielelläni jäänyt nukkumaan mutta työläisen on tehtävä duunia, seuraavat 13 päivää menevätkin taas vailla vapaapäivän tuomaa autuutta. Ehkä se ei haittaa.
Eilen olo oli oikein hyvä ja reipas aina siihen asti, että pääsimme Nuuniksen ja Panun kanssa Kaapelitehtaalle katsomaan Opethia. Lämmittelijän pestiä hoitanut Entombed oli melkoinen jyrä, miksaajan ajamat matalat taajuudet melkein tekivät hulluksi ja kahden biisin jälkeen tuntui sille, että Entombed soittaa ikuisesti.
Oloa kuvaa ehkä se tosiasia, että mietin aivan tosissani kotiinlähtöä eli Opethin skippaamista. Kuulin harhoja ja säpsähtelin, tuijottelin paniikissa pitkää vessajonoa akuutin oksentamisen pelossa, pelkäsin elimistön pettämistä ja jopa Nuuniksen mielestä olin vaitelias ja heikko-oloinen. Onneksi en sitten kumminkaan feidannut. Opeth oli aivan uskomattoman hyvä livenä. Kaunista ja raskasta vuorotellen, vaihtuvia tahtilajeja, murinaa, heleitä stemmoja, pyöriviä hiuksia ja ehkäpä absurdein bändiesittely ikinä. The Lotus Eater oli varmastikin koko keikan kohokohta ja saa hymyn huulille, jopa näin tärisevän maanantaiaamun aikana.
Tänään aamulla sitten oli pakko akuuttiin rahapulaan tilata pari levyä lisää levyhyllyyn. Jee, meitsi.
***
Capri pui merkinnässään muistikatkosten ongelmaa ja minun on pakko myöntää pari asiaa tästä teemasta. Minulla on huono muisti ja se aiheuttaa ongelmatilanteita. Olen huono nimissä ihan ylipäänsä ja muutenkin välillä aiheutuu kiusallisia tilanteita. Kun lauantaiyön seuralaiseni (annetaan hänelle koodinimi Pikkuinen) oli luonani, jouduin teeskentelemään vessahätäistä jotta pääsin tarkastamaan puhelimesta hänen nimensä. Huomaan myös, etten muista olenko koskaan paritellut Neidon kanssa vai en. Niin kuin sillä nyt olisi mitään väliä.
En tiedä mitä teen töissä tänään ja haluaisin vain käpertyä sänkyyn makaamaan, ottaa jonkun söpöläisen kainaloon kehräämään ja vain nukkua. Oikein hyvää alkuviikkoa teille kaikille, päätän raporttini täältä tähän.
maanantai 16. helmikuuta 2009
8768
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
:D :D
VastaaPoistaSä sitten aina ilahdutat mua. Ihanaa, että muutkin ihmiset joutuu muistinsa tähden turvautuun paniikkivessa-ratkaisuihin.
Mulla on pääsääntöisesti myös todella suuria vaikeuksia muistaa kenelle olen kertonut ja mitä, joten saatan surutta tarinoida samaa settiä viidettä kertaa samalle ihmiselle. Nolointa on, että teen sen joka kerta yhtä vilpittömän innoissani.
Uni..Mmmm..
Me ollaan ihan samiXia! Mä saatan tohkeissani selittää samaa tarinaa samoille ihmisille monta kertaa.
VastaaPoistaMuistan joskus ala-asteelta, että soitin mun parhaalle kaverille jostain hyvästä uutisesta VIISI kertaa alle tunnin aikana. En vaan muistanut, että olin sitä hehkutellut jo.
Mulle tuli ihan tärinät, kun palautui mieleen lauantain heikotus....huoh...
VastaaPoistaPerkele että on ollut jäätävä olo tänään. Onneksi tosin (???!!!!) kollega oli kuollut, joten kukaan ei huomannut sitä, että tulin vasta puoliltapäivin ihan psykoosissa. Huoh, enkä onneksi näyttänyt siis sinä päivänä porukan surkeimmalta (siis minä en kyseistä kollegaa juuri tuntenut, muut olivat parhaita frendejä).
VastaaPoistaJos joku olisi viime viikolla sanonut, että elämäni suurin morkkis on vielä edessä, en olisi ikinä uskonut; tämä olo on kuitenkin aivan infernaalinen.
Kaikkonen: Oliko hyvä reissu? Taisi olla. :D
VastaaPoistaPanu: Mulla on nyt vasta olo normalisoitunut. Mutta kuten jo ylläolevassa merkinnässä sanotaan, mulla on huono muisti ja arvatenkin muisti ei kanna yhtä viikonloppua pitemmälle. Sitten taas rillutellaan ja rai rai!
Huoh, ehkä mäkin oon huomenna normaali. Ainakin äsken Nuun kanssa vedetyt burgerit ihan selkeästi hetkeksi piristivät.
VastaaPoistaburgeri voi olla ratkaisu.
VastaaPoistaSnoop Doggy Doggia mukaillakseni: "Burger was the case that they gave me."
VastaaPoistaEilen söin hei KAKSI hampurilaista, toissapäivänä yhden. Menee ihan liioitteluksi tällainen mässäily. En koskaan laihdu alle kolmen teratonnin tällaisella kulutustottumuksella.
kaikilla muilla on kaikkia siistejä dogabailahässäköintejä takana, mä vaan nyyhkytän maailman epäreiluutta omassa kotona ja menen nukkumaan aikaisin kun nukuttaa koko ajan. säälittävää.
VastaaPoistaSä laitoit mulle muuten tekstarin lauantaina yöllä? Muistanko oikein? Vastasinko siihen?
VastaaPoistaKuule Minkki, nyt on pakko ainakin omasta puolesta sanoa - ja uskon että muutkin osanottajat komppaavat - että oltais me voitu tää reissu nukkua läpikin.
VastaaPoistaet sä mitään mulle vastannut. päättelin, että sulla oli parempaa tekemistä ja vot! blogista päätellen seuraa ainakin jos ei muuta ;)
VastaaPoistaMitähän se Panu nyt tarkoittaa?
VastaaPoistaMitenköhän mä oon jättänyt sulle vastaamatta? Ei kuulu tapoihin laisinkaan. Tuli vain yhtäkkiä sellainen muistikuva, että laitoit viestiä ja en samaan muistikuvaan saanut mahdutettua vastausprosessia. Ens kerralla lähdet sitten mukaan?
Oli hyvä reissu. Kossu vain kostautui.
VastaaPoistaAi ei muut komppaakaan? No kerronpa sitten vain omasta puolestani, että tää reissu oli niitä, jonka olisi voinut jättää väliinkin (ainakin kaiken FME:a seuraavan).
VastaaPoistaEmmä kyllä nyt sua komppaa, Panu. Lauantai-ilta/yö oli erittäin mukava, Opeth oli timanttia ja paha olokin on jo kaukana takana.
VastaaPoistaIhan kuin tällä olisi kovastikin merkitystä, mutta minäkin olin Kaapelilla ruotsalaista heviä kuulostelemassa! Hyvä keikka, vaikka vasta totuttelen metallimusiikkiin, olenhan hieman säälittävästi poppi-ihmisiä...
VastaaPoistaParahin Ässä! Olet päässyt noviisina erittäin hyvään keikkaan käsiksi, onnittelut lienevät paikallaan.
VastaaPoistaOpeth toimii valtavan hyvin kotona tai muussa hiljaisessa paikassa, sen musiikin valtavan dynamiikan takia on täysin mahdotonta kuunnella esim. iPodilla tms. laitteella.
Jos haluat hyviä vinkkejä raskaan musiikin taipaleellesi niin rohkeasti vain kysymään, suosittelen erittäin mielelläni bändejä.