Punaisia roiskeita

Eilen oli mukavaa. Töiden jälkeen tulin kotiin, kuten edellisessä merkinnässä tulikin mainittua. Merkinnän jälkeen kulutin tarpeettoman paljon aikaa ja lähdin erään ystäväni luokse Kamppiin. Kahvikupillista myöhemmin lähdimme Hakaniemeen mukanamme alkoholipitoisia juomia.

Hakaniemessä istuimme iltaa, katsoimme telkkaria ja joimme juomiamme pois. Sangriaakin oli tarjolla. Lähdimme Baseen käymään ja matkalla törmäsimme Kesäminkkiin, Nuuhun ja joihinkin muihinkin joiden nimet vain löyhä pääni on pudottanut jo pois. Nuu lähti mukaamme Baseen ja siellä joimme yhdet. Paikalle plussaa piripintaan asti täytetyistä tuopeista.

Matkamme jatkui syntisen yön turmeluttaviin paikkoihin. Menimme herrasmiesten kerhoon eli Gentleman’s Clubiin. Tämä oli ensimmäinen kerta allekirjoittaneelle strippiluolassa. Järjettömän sisäänpääsymaksun maksettuamme ja saatuamme kalliit juomamme, pääsimme pöytään istumaan ja koko homman kuvio alkoi selvetä.

Baarissa on keskellä pienehkö esiintymislava jossa pari messinkiputkea pystysuorassa. Ehkä vartin välein lauteille nousi joku timmikroppainen mimmi soljumaan putkea pitkin edestakaisin, vähitellen paljastaen kehonsa vaatteiden ikeestä. Tanssiesityksen jälkeen kyseinen mimmi sitten lähti kerjäämään rahaa pöytäseurueilta. Ehkä hivenen antikliimaksinen juttu. Nuu herkutteli idealla ostaa oma tyttö pöytään tanssimaan, onneksi siitä kumminkin luovuttiin.

Sitten lähdettiin baarista pois ja koska seuranneet tapahtumat kuuluvat osastolle ”ei tapahtunut minulle mutta olin aitiopaikalla seuraamassa ja joku saattaisi näitä asioita luonnehtia yksityisyydensuojan sisältämiksi”, en aio niistä itse raportoida. Nuu kertokoon jos asiakseen näkee. Mutta harvoin jos koskaan olen nukkunut tammikuussa ikkuna auki koko yön.

Tänään Kesiksen kanssa eläviin kuviin, toivottavasti leffa on enemmän viihdyttävä kuin verijuttuja sisältävä. Olen nähnyt aivan tarpeeksi punaisia roiskeita jo tälle viikonlopulle.