Miten tästä nyt mennään?

Hei taas kaikki pikkuiset pulut ja sorsat. Pitänee taas saattaa maailmaan uusi merkintä, sopimusteknisistä syistä lähinnä. Kerrottavaa ei ole juurikaan vaikka tapahtumia on paljon. En osaa nyt saattaa sanoiksi kaikkea, varsinkaan edes etäisesti mielenkiintoisella tavalla.

Mennään kronologisessa järjestyksessä niin saattaa kertojarukkanne muistaa asiat oikein.

Perjantaina olin työkaverin kanssa oopperassa katsomassa Rigolettoa. Mika Pohjonen lauloi hyvin ja kulissit olivat messevät. Olin vähän pettynyt vain raatomäärän pienuuteen, olin käsittänyt Nuun ja Panun puheista, että suunnilleen kaikki kuolevat. Palkkamurhaajan From Hell-paita aiheutti hilpeyttä. Ainoa asia mikä oopperassa minua hivenen ärsyttää, on se juonen äärimmäisen hidas kuljettaminen. Tietenkin se laulaminen on pääasia mutta silti mieleen juolahti pariin otteeseen ”miksei se nyt jumalauta jo mene ja tee?”

Oopperan jälkeen menimme Fellowsiin oluelle ja positiivisen yllätyksen teki sisätilatupakointi. Juttelimme duuniasioista ja yritin kertoa parhaani mukaan ”talon tavoista”. Pari tuoppia myöhemmin sitten piti lähteä kotiin tulevan työvuoron vuoksi. Olin iloisesti yllättynyt siitä, että keskustelimme kuten pari työkaveria keskenään keskustelee. Työasioista, tisseistä, mitä näitä aiheita nyt onkaan.

Eilen menin suoraan duunista jälleen treffeille. Kutsutaan neitoa vaikkapa Leimaksi tästä eteenpäin. Istuimme Memphisissä reippaat pari tuntia ja meillä oli lystiä. Toivottavasti myös hänen mielestään. Leima lähti lopulta kavereidensa kanssa elokuviin ja minä siirryin Hakaniemeen juomaan olutta. Muutamaa tuntia ja juomapeliä myöhemmin sain työkaveriltani (siltä joka on tässä blogissa esitelty ekana, käytetään epäsoveliasta nimitystä Mature hänestä tästä lähtien) tekstiviestin ja lähdin työpaikkani kantabaariin istumaan. Siellähän oli vaikka kuinka paljon tuttuja. Myös perjantain oopperaseurani oli paikalla ja juteltiin kaikenlaista.

Lyhennetään tätä nyt jo draamallisesti ajatellen ontuvaa tarinaa huomattavasti ja hypätään pääasioihin. Päädyin Maturelle yöksi, hän flippaili yöllä jotain tosi omituista ja ajattelinkin puhaltaa pelin poikki. Oopperaneiti lähetti minulle yöllä tekstarin jossa ilmoitti pettyneensä katoamiseeni baarista. Ilmoitin olevani huono ihminen. Aamulla huomasin yöllä häneltä tulleen viestin joka loppui sanoihin ”Olet mulle tosi tärkeä ihminen.”

Nyt tarvitsen apuanne, arvon neidit. Miehet voi vaikka lopettaa merkinnän lukemisen, käydä hakemassa (tai huutaa vaimoa tuomaan) olutta ja katsoa jotain maskuliinista urheilua taikka vaihtaa autoon öljyt.

Onko alkuperäinen aavistukseni sittenkin oikea vaiko O:n skenaario? Miten ihmisestä voi mukamas tulla tosi tärkeä kahden yhteisen työpäivän ja yhden illan jälkeen? Onko kyseessä vain kaino tapa ilmoittaa olevansa kiinnostunut? Paljon kello on? Kuinka paljon maailma painaa?

Nyt sitten juon kotona kahvia, sunnuntaihin sopiva Hatebreed soi ämyreistä ja pian alkaa olla aika ottaa aamupalaa.

Ai niin, olen muuten rahaton. Tulee jännät pari viikkoa varmaankin. Onko joku tekemässä isoa satsia ruokaa?