Joululaulujen tuudittamaa päivää. Työpaikallani kovaäänisistä kantautuu lasten laulamat jouluveisut ja yritän olla niitä kuulematta. Ruuvaan siis päätteeni volyymia kovemmalle ja kuuntelen Radio Rockin hypoteettisen mainoslauseen ”Soitetaan mitä halutaan.” vastaista hyvin pientä tehosoittolistaa. Tästä en nyt kuitenkaan jaksa valitella sen enempää vaikka tuo hermoille käykin.
Huonosti nukutun yön jälkeen oloni on hivenen väsynyt vaikka aamupäivään kuuluikin jos jonkinlaista työskentelyä: sähköpostien lähettelyä, kuva-arvoitus, kahvia (reilua kauppaa, tietenkin), kassakaapin siirtoa, stereoiden ostoa, rahojen tilitystä, perjantaisen pikkujoulukahvittelun varmistusta ynnä muuta.
Tuleva viikonloppu tulee olemaan raskas mutta sen puimisen ja pelkotilojen kartoittamisen jätänkin myöhemmälle ajankohdalle, lähinnä siitä syystä etten halua vielä siirtää ajatuksiani sinne asti. Otetaan nyt rauhassa päivä kerrallaan.
Tässä juuri tajusin, eihän minulla ole mitään sanottavaa nyt. Pääni on tyhjä joten on suotavaa pyytää anteeksi sitä että kulutin aikaasi näin. Ehkä ensi kerralla paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti