Hei taas. Täällä sitä istun, linnani ylhäisessä yksinäisyydessä ja nautin musiikista. Kerrataanpa vähän parin viime päivän menoja ja tekemisiä. Ystäväni tuli siis tiistaina takaisin Suomeen, luvassa oli jälleennäkemisen riemua höystettynä erinäisillä kulutushyödykkeillä. Nautimme Helsingin keskustassa hyvästä hassuttelusta ja edullisesta kuohuviinistä. Seurueemme koko oli alkuillasta viisi henkilöä ja tuskinpa kenellekään oli yllätys mitä tuleman piti, kun ensimmäinen tilaus oli pullollinen tuota kuplivaa juomaa. Nautittuamme pari lasillista per henkilö, tarjousaika loppui kyseisessä ravitsemusalanliikkeessä.
Näin ollen olimme pakotetut vaihtamaan ravintolaa toiseen vastaavaan jossa samanmoinen tarjous oli vielä voimassa. Alle tunnissa nautimme muutaman kierroksen kuohuviiniä ja tunnelma alkoikin olla hilpeä. Kun tuokin tarjous oli loppuun asti nautittu, siirryimme seuraavaan ravintolaan, sillä osa ryhmästämme alkoi olla nälkäinen. Töykeän palvelun ravintolassa istuimme yllättävän kauan, johtuen siitä että annosten saapuminen kesti kauan. Kun kaikki olivat tyytyväisiä vatsan täysinäisyystilanteeseen, siirryimme harvinaiseen paikkaan. Ravintolaan jossa saa tupakoida. Tämä riemastutti ryhmäämme yhtä henkilöä lukuun ottamatta.
Siirtymisvaiheessa kutistuimme 20 prosenttia joten neljän henkilön porukkamme oli oleva loppuillan joukkio. Tupakointiravintolassa istuimme, hassuttelimme ja otimme valtavasti huonoja kuvia kunnes minun oli aika jättää heille hyvästit, joukkoliikenteen aikataulutuksen takia.
Poistuin ravintolasta ja olin jo kulkemassa kohti transportaatiovälinettä kun yhtäkkiä, hetkellisen päähänpiston vallassa soitin puhelun. Iltani kuvio muuttui hieman ja siirryinkin jazzmusiikkia soittavaan ja kyseistä genreä edustavaan ravintolaan. Sain vahvasti huomiota osakseni. Töykeää palvelua ja tuijottavia katseita porvarillisilta asiakkailta. Oli omituista huomata että kun saavuin tiskille jolla oli kylliksi tilaa jo ennestään, vierustoverini siirsi itseään noin metrin verran kauemmaksi minusta. Juotuani yhden kolmannen veroluokan oluen, minua tultiin jo noutamaan ja matka kohti Helsingin rajanaapuria alkoi.
Päädyin siis nukkumaan toisaalle kuin kotiin, hyvä idea silloin ja mielestäni edelleen. Erittäin maittavien yöunien jälkeen oli aika siirtyä kotiin, aamukahvien jälkeen. Kotiin päästyäni otin itseäni niskasta kiinni ja suoritin erinäisiä kotitaloustöitä.
Eilinen menikin hyvin vahvasti niiden parissa, kävin myös erään kollegan kanssa juomassa jouluoluen, ensimmäistä ja takuuvarmasti viimeistä kertaa. Maku oli mielestäni aivan kammottava.
Nyt istun siis kotona, pyykkikone pesee uskollisia kenkiäni ja seuraavaksi on ohjelmassa jääkaapin siivousta. Edellisestä kerrasta on jo aikaa vuosi. Kun tuo siivous on suoritettu, ehkäpä hivenen fiilistelen tiistai-illan kuvamateriaalin parissa ja sen jälkeen täytynee lähteä kauppaan ostamaan ruokatarvikkeita. Kiitos vielä kerran Helsingin rajanaapuri-ihminen.
Tämä on muuten 51. merkintä tänne, aika paljon merkintöjä verrattuna tapahtumaköyhään elämääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti