Välimallin merkintä tässä, hei! Taputtelen töissä näppäimistöä nyt ihan vain tappaakseni aikaa, kahvitaukoon on vielä yli puoli tuntia ja kiinnostavuus omaa työtä kohden on taas nollissa.
Eilen kirjoitin erään merkinnän syvässä kiihkossa ja tunteen palossa mutta jätin sen julkaisematta. Aion jäsennellä sitä uusiksi vielä varmasti monta kertaa, ennen kuin se pääsee tänne internetiin. Jos pääsee.
Elämässä ei ole tapahtunut mitään merkittävää (yllätys!), joten teille pikkuisille tuhisijoillekaan ei ole kerrottavaa. Ari Peltosen kirja Kallioelämää on paska (sic). Martikaisen Pitkät piikit on tietenkin hyvä. Erittäin positiivinen yllätys on Arto Salmisen Paskateoria: Juuri sellaista saivartelua ja sanoilla leikkimistä, mitä allekirjoittanut tosielämässään harrastaa ja aiheuttaa verenpainetta kanssaihmisissään. Aihepiiri on aivan todella oikeanlaista kritiikkiä tätä nyky-yhteiskunnan paska-arvotusta vastaan. Suosittelen kovasti. Seuraavaksi täytynee lukaista herran muu tuotanto.
Mitäs sitten muuta? Ei varmaan mitään. Olen huomannut että pääni sisällä jokin teksti koettaa tulla ulos, sellainen teksti jota tyrkytetään yhtyeelle, ei tuhlata tähän blogihassutteluun siitä nyt yhtään. Olen muuten ihan avoimesti kateellinen ihminen ja ärsyyntynyt omasta kyvyttömyydestäni huomioida asioita ja kirjoittaa niistä nasevasti. Tosin, kun en kerran tee huomioita, enhän niistä voi kirjoittaakaan. Jos huomioisin, en silti kirjoittaisi. Haluaisin toki mutta en osaisi. Sitten ärsyyntyisin kun en osaisi vaikka haluaisin kun kerrankin huomioisin. Aion nyt keksiä jonkin huomion ja kirjoittaa siitä. Huom…huom…huom… (munkkihuminalla harjoitettua huomiohakua) huom…
Tänään kun tulin töihin, matkustin linjurilla eli bussilla. Samassa kyydissä oli jotain… ei tästä nyt tule huomiota. Huom…huom…huom… Herättyäni aamulla ja nauttiessani herkullista kahviani, istahdin miettimään maailman tolaa ja… nääh, ei tästäkään nyt. Huom…huom…huom…
Ammattitermit tarttuvat ja ne aiheuttavat minussa hilpeyttä. Työpaikallani on tulossa erään näyttelyn avajaiset kuukauden päästä ja niitä suunnitellaan jo. Kutsukortti-ideoita on lähetelty mainostoimistoon ja sieltä tulee sitten vastaehdotuksia takaisin. Tuo pieni päärynä, joka viereisessä työhuoneessani istuu ja tekee, sai minut hymyilemään käyttämällä ammattitermiä leiska. Ei sovi päärynän suuhun se. Ei sovi myöskään ne studiotekniset termit, joita hän koettaa käyttää kun puhumme äänitys- ja valoteknisistä jutuista. Minullehan ne tietenkin sopivat, olenhan itse ProTools, Midas ja Jands Vista. Olen myös kuvankäsittelyohjelmat, Mac ja… Gyver. Huom...huom…huom…
Kiitos hei, nyt lähtee räpylästä joten minä lähden pois merkinnästä.
:D :D :D
VastaaPoistaSe on nyt todistettu: mitä vähemmän asiaa, sitä enemmän hauskaa!
Naureskelin oikein ääneen:D
Odotan myös innolla sun intohimoista ja kipinöivää tekstiäsi, joka nyt muhii luonnoksissa (ellen pääse hakkeroitumaan sinne sitä ennen).
Heh, tokallakin lukemallakin HEHEH!
VastaaPoistaKuvittelen just sua siellä töissä humisemassa ja huomioimassa:D
Luin muuten sitten näin: Aihepiiri on aivan todella oikeanlaista kritiikkiä tätä nyky-yhteiskunnan paska-ARVOITUSTA vastaan.
Mun mielestä nyky-yhteiskuntaon jo niin ihmeellinen, että toi paska-ARVOITUS oli musta enemmän järkeenkäypä kuin paska-arvot:)
mua nauratti myös, ja tokankin lukukerran. sekä luin myös paska-arvoitus, oisin siis voinu laittaa "samaa kun panu".
VastaaPoistaHuomasin etten myöskään osaa huomioisen lisäksi äidinkieltä. "Tuo pieni päärynä, joka viereisessä työhuoneessani istuu ja tekee" tarkoittaa tietenkin viereisessäni työhuoneessa.
VastaaPoistaOnko tämä nyt huomio? Huomasiko kukaan? HUHUU?
Panu: Et voi sitä hakkeroida esille, se ei ole täällä, se on kovalevyllä. HÄHÄ! Tai oikeammin KJÄH KJÄH!
*Huomioimisen.
VastaaPoistaOn nyt vähän vaikeata. Hoh.
Ai ihanniinku mä en osais hakkeroida sun kovalevylle?
VastaaPoistaNo kuka on sanonut että se on MUN kovalevyllä? ;)
VastaaPoistaFine, voisitsä julkasta sen nyt?
VastaaPoistaEn voi. En ole tehnyt sille mitään. Ehkä huomenna pyörittelen sitä, koitan muistella asioita ja sen sellaista. Voi toki olla että se ei koskaan julkaistune.
VastaaPoistaTease.
VastaaPoistamusta jotenkin tuntuu, että sä saattaisit myös tykätä mikko rimmisen kirjoista. erityisesti tämä viimeisin, pölkky, on jotenkin semmoista sananvatkulointia, että saattaisit samaistua. tai sitten samaistuisit siinä määrin, että sua vituttais, eikä siitä sitten taas hyvä heiluis kellekään.
VastaaPoistatai jotain.
Joo niin pitäiski Mierolaisen lukea Rimmistä! Rimminen on guru! Oon tosin lukaissut vain pussikaljan, mutta ehrottomasti peukku ylös.
VastaaPoistaVoitko mierolainen kertoa, mitä toi sun kuva haluaa sanoa? Onko se siltä ajalta, kun sä olit SODASSA?
Nimi kirjattu muistiin. Menen ehkä sunnuntaina krapulassa kirjastoon katsomaan Tixaa, voisin kartoittaa sitä ennen josko Rimmistä löytyisi.
VastaaPoistaJuu, kuva on kunniapatsaastani, se tehtiin kiitokseksi ansioistani Korintin sodassa.
Mä olin nii huonona viel su etten voinu ees harkita sitä Tixaa. Yök. Vielki ihan lobotomia yms. Oliskä siel?
VastaaPoistaEn ollut, oli huono muisti ja darude. En olisi lähtenyt vaikka olisin muistanutkin.
VastaaPoistaBlaah, paska maanantai.
Joo paska on maanantai.
VastaaPoistapussikalja oli ässä, pölkky vähän hankalammin lämpeävä ainakin mun mielestä. tai kun siitä puuttuu käytännössä kokonaan dialogi, eikä se päähenkilökään ole aluksi mitenkään liian mukavanoloinen tyyppi.
VastaaPoistaja pitää sanoa, että hitusen tirskahdin: korintin sodassa. keitä vastaan taistelit, kivellisiä viinirypäleitäkö?
"Korintin sota käytiin vuosina 395 eaa. – 387 eaa. Ateena, Argos, Korintti ja Theba yrittivät Persian avustuksella kukistaa Spartan, josta oli peloponnesolaissodan jälkeen tullut Kreikan suurvalta. Ateena oli peloponnesolaissodan takia menettänyt sen vallassa olleet alueet eli niin sanotun Ateenan imperiumin Spartalle. Sodan tärkein syy oli kuitenkin Spartan omavaltainen käyttäytyminen heikompia liittolaisiaan kohtaan."
VastaaPoistahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Korintin_sota
:D