perjantai 3. kesäkuuta 2011

CD

Hyvää huomenta täältä auringonpaisteesta. Istun tällä hetkellä hotellihuoneeni parvekkeella, taivas on täysin pilvetön ja suoraan edessäni siintää välimeri ja muutama rahtialus. Aurinko korventaa turvonnutta ruhoani ja hiki helmeilee otsallani. Kello on pian yhdeksän aamulla.

Autoja vilistää rantakadulla ja vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottumattomalle se luokin ihan oman ohjelmanumeronsa, jos ylitse tahtoo mennä. Eilen en tahtonut, vaan pysyttelin tyystin perusasioiden äärellä: kirjautuminen hotelliin, kamppeet huoneeseen, läheiseen ravintolaan syömään, kauppaan, takaisin hotelliin, aulabaariin, nukkumaan.

Todennäköisesti huonoin koskaan syömäni moussaka tuli eilen eteeni. Täysin mauton, hajuton, väsynyt, jos sellaista termiä voi ruoasta käyttää. Sen kanssa tuli tosin ranskalaisia perunoita, joten tärkkelyksen ja hiilareiden määrä ainakin tuli otettua haltuun. Hotellin aamiainen ei juurikaan tästä paremmaksi pistänyt: kylmiä paahtoleipiä, hikistä juustoa, tomaattia, kurkkua, pikakahvia. Onneksi oli sentään appelsiinimehua ja paahtoleivän päälle laittaa halloumia.

Tunnin päästä pitää olla töissä. Työpisteen sijainnista ei ole vielä mitään tietoa, mutta eiköhän tuo löydy. Illalla aion liipaista hyvän kännin ja huomenna tehdä töitä vasta iltapäivällä. Unohdin muuten näköjään pakata uimashortsit mukaan, joten ostoksille on mentävä. Samalla ostoskerralla on hankittava myös jonkin sortin sandaalit, skeittikengät ovat pienehkö liikkuva inferno tässä kelissä. Niin siis, tällä hetkellä ulkona on noin 27 astetta celsiusasteikolla. Mereltä puhalteleva pieni tuulenvire auttaa kummasti. Tänään ajattelin luopua talviturkista.

Eipä minulla tässä nyt ole taas oikein mitään merkinnän arvoiseksi laskettavaa kirjoitettavaa. Neidon kanssa asiat etenevät hitaasti, mutta yleisfiilis on hyvä ja kunhan tässä nyt saa nämä viimeiset työasiat hoidettua alta pois ja palattua Suomeen, niin ehkä sitten pystyy panostamaankin asiaan. Entombed soi flapperini kaiuttimista. Ihan pian on loma ja se onkin mukava aloittaa moottoripyörän korjaamisella. Erittäin mukava. Yhtään en mieluummin esimerkiksi ajelisi sillä mökkeilemään tai jonnekin muualle. Neljässadas ilmoitukseni Turhuuksien tieltä päättyy tähän.

Kyproksella 3.6.11.

Miero Laine

2 kommenttia:

  1. tollanen, että ravintolassa saa erityishuonoa ruokaa, on masentavaa. vielä kun melkeen oot moussakan luvatussa maassa.

    VastaaPoista
  2. Meidän seurueesta jokaisen annos oli luokattoman huonomakuinen. Asiaa ei ainakaan yhtään kohentanut se, että odotettiin annoksia toista tuntia.

    Huono ruokakokemus on omiaan viemään hyvän päivän syöksykierteellä viemäriin, kuin rännistä puskeva vesi sadevesikaivoon.

    VastaaPoista