Vaatimattomuus on kaunista, kuin kuolema konsanaan.

Ystäväni Mimmu oli tuossa kylässä ja kahvikupin äärellä puhuimme vanhentumisesta ja siitä kuinka jotkut ovat löytäneet, jotkut hukanneet itsensä. Itsensä parisuhteellisena löytäneet eivät kaipaa niinkään riehakkaita juhannusjuhlia. Heille hyvä juhannus voi muotoutua sen oman pikku sydänkäpyrauhasen kanssa mökin terassilla nautitusta viinistä ja yhteisolosta, meille jotka olemme hukassa, mielenrauha tuntuu tulevan vain humalahakuisen juomisen ja vailla huomista ja historiaa olevan käyttäytymistavan kautta. Tunnistan oireet itsessäni ja muutamassa ystävässäni. Ikäkriisini hakkailee aivan ylärekisterissä ja olen alkanut nyt hyväksyä sen tosiasian, etten välttämättä koskaan tule olemaan perheellinen. Se on kammottava kohtalo enkä haluaisi niin.

Jos yrittäisin kovasti perheelliseksi, olisi varmasti hivenen muututtava. Pitäisi leikata hiukset (josta tuli mieleen, minua tuli tänään kaupungilla vastaan kaiketi se Kata Kärkkäisen entinen mies, se italialainen jolla on pitkät rastat), alkaa käydä jossain Hotelli Vantaassa koettamassa jallittaa joitain itseni ikäisiä ihmisiä mutta kuten maailman paras näätäeläin Kesäminkki tänään asian totesi: ” miks kaikki ympärillä nuorenee, vaikka itse ei kyllä vanhene päivääkään?” Tuossa hyvin kattavassa lauseessa on kysymys ja vastaus samalla kertaa.

Juttelimme Mimmun kanssa hänen ystävänsä oireilusta suhteensa kriisitilassa ja tunnistin oireet aika pian. Tietenkin osa oireilusta oli aika isoa (lesbolle heteroseksin harjoittaminen on varmaankin aika iso juttu, ainakin itselleni homoilu olisi hyvin iso muutos) mutta pääpiirteittäin oireet olivat samoja joita jokaisessa kolmen vuoden seurustelun rajapyykissä kohdataan. Silloin on oikein hyvä aika vaihtaa nuorempaan, näin olen avovaimoilleni luvannut ja kerran niin tehnytkin.

Minulla oli joku hyvä pointti tälle kirjoitukselle, joku kauaskantoinen ja uljas johtoajatus jonka keksimisestä olin vähän ylpeä, salaa. Se on nyt hukattu sitten. Kyseessä oli jonkin sortin definikaatio parisuhdekäyttäytymisestä, juuri oikein valitut sanat kaikille ja ehkäpä siinä oli vielä samalla elämän tarkoituskin kiteytettynä. Aina ei voi ihan kaikkea muistaa. Oloni on vieläkin heikohko juhannuksesta. Muistin myös tehtyjä asioita lisää ja aivan kaikesta en voi olla ylpeä.

Onneksi on olemassa Isis. Onneksi on olemassa. Onneksi näin juhannuksena tissit.