Tapahtuipa eräänä perjantaina töissä: Kaikki mahdolliset asiat menivät periaatteessa vikaan, erään tärkeän asian koeistaminen tuotti hienon lopputuloksen: Kolme yritystä, kolme epäonnistumista. Siispä uutta patenttia tekemään ja valtavan hikoilun ja uurastamisen jälkeen Great Success. Siispä suoraan töistä baariin parille. Aamupäivän palaveeraamisten oltua suhteellisen ärsyttäviä ja tehden aikatauluista mahdottomia, tapahtui hyvin kummia: Jopa esimies tuli kaljalle. Tätä ei ole kuulemma tapahtunut ennen.
Pari kaljaa taittui useaksi ja humalaisen mieli on vallaton ja hassu. Kuultuani Maturen tapailevan jotain miestä, oli aivan pakko kokeilla, josko vetovoima on edelleen tallella. Tästä myöhemmin lisää. Kantabaarista Säveleen O:n kanssa nauttimaan pari. Nauramaan. Bondaamaan. Meillä on aika ässää yhdessä, harmittaa kun yhteiset hetket ovat olleet aika lyhykäisiä. Joskus vielä pitkän kaavan mukaan.
Sävelessä yhtäkkinen tekstiviesti sekoittaa illan suunnitelman. Sain kutsun tulla yöpymään työpaikan lähistölle ja koska lauantaiaamu tarkoitti töitä, oli majoitusidea humalassa hyvä. Siispä Maturelle kylään, hampurilaista ja industrial-musiikkia. On vain jotenkin luontevaa nukkua joku toinen kainalossa sen sijaan, että nukkuu yksin vain painajaiset ja pelkotilat seuranaan. Vaikkakin kahdestaan nukkuminen on vaikeata, ainakin aluksi. Pitää valvoa toisen unta.
Aamulla sitten heräsin aikaisin, kovin aikaisin ja sain juodakseni pannujauhatuskahvia. Sitten menin töihin ja Oopperatoveri tuli myös. En voi näköjään laskea duunijuttuja hänen harteilleen vielä, neiti tuntuu olevan jostain hajalla ja on henkisesti niin väsynyt, että työsuoritteen kunnolla alkaessa hän oli aivan repeämäisillään itkuun. Kysyin kolmasti, teenkö minä sittenkin? Ei tarvinnut tehdä. En voinut poistua paikalta vaan jouduin olemaan koko ajan valppaustilassa, josko hän ei sittenkään suoriudu ja joudun hyppäämään kesken kaiken työhön.
Tullessani töistä, näin metroasemalla entisen romanssini jostain vuoden takaa. Hymytyttö oli edelleen yhtä hymyä ja kerkesimme rupattelemaan jonkin aikaa. Nyt sitten olen kotona, haaveilen maakuntamatkasta ja illalla menen katsomaan kulttuuria ja juomaan ilmaisia alkoholeja. Oikein hyvää lauantaita sinulle, minä pyrin osaltani samaan.
lauantai 7. maaliskuuta 2009
Ghosts of Romance Past
paskarteli kasaan: Mierolainen klo 13.12
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mä oon edelleenkin helpottunut ettet pidä mua tyhmänä ja rumana ja läskinä. Ja true.dat todellakin on ässää yhdessä. Vaan kyllä näitä iltoja vielä tule...
VastaaPoista...mutta toivottavasti ei pian koska ne hetket kylpyhuoneen lattialla oksennellen ei ollut mun suosikkejani.
Olen tuolta Capri-loven kautta hypellyt tänne muutaman kerran ja ajattelin näin lauantain ratoksi jättää (muistaakseni..) ensimmäisen kerran myös jäljen tassustani, että moiks!
VastaaPoistaMuksaa lauantai-iltaa toivottelen! :D (...ja kunnon krapulaa huomiseksi..hih hiih..)
"Vaikkakin kahdestaan nukkuminen on vaikeata, ainakin aluksi. Pitää valvoa toisen unta."
VastaaPoistaVähän söpöö <3
Vielä vaikeempaa on sitten kun on yön tai pari nukkunu jonkun kanssa ja sitten pitää pystyä siihen taas yksin. Paniikkioksentelen jo etukäteen.
Stansta: Kyllähän sä oot täällä käynyt tervehtimässä. Tervetuloa mukaan heilumaan.
VastaaPoistaCapri: Niin se vähän on tuntunut menevän. Voin todistaa tarvittaessa. ;)