Umlaut

On jotensakin suhteellisen pypäristä, että ihmisen elossaolemisaikaan kuuluu tiettyjä aikakausia. Tänään ajattelin narsismissani tarkastella sitä itselleni tällä hetkellä lähintä mahdollista, eli sairastamista.

Pari päivää sitten alkoi äkillinen kurkkukipu riivata ja olo heikkeni muutoinkin. Eilen oli olo astetta kurjempi mutta työpaikalla oli oltava ja työtehtäviä hoidettava. Kesken päivän päätin kuitenkin luovuttaa ja lähdin kotiin. Parantaakseni itseäni, join Finrexiniä ja sen oltua ilmeisen vähäpätöinen tilaani, oli otettava suuremmat aseet käyttöön.

Nautin pari keskiolutta ja sen jälkeen lähdin tsekkaamaan shamaania. Jos vaikka apu löytyisi. Siispä tajuntaani uhmaten kävelin Kaapelitehtaalle katsomaan Devin Townsendin keikkaa. Ennen varsinaista keikkaa yleisöä ns. lämmitteli omituinen ryhmä Norjasta, Shining. En ollutkaan aikoihin nähnyt kosketinsoittimen olevan niin vahvasti lyömäsoitin kuin heidän performanssissaan. Shiningin aikana oleskelimme olutkarsinassa Pokeritähden kanssa ja näimme siellä yhtäkkiä neljä tuttua vuosien varrelta, mm. Yhtyeen kitaristin. Edellisen kerran ollaan nähty joskus kaksi-kolme vuotta sitten.

Ihan järjettömät hinnat jälleen kerran. Puolen litran tölkkibisse (tästä iso plussa) maksoi KAHDEN EURON pantin kanssa yhteensä 7,50€. Huh huh. Muutama niitä oli kumminkin pakko horia, yksi burana johonkin väliin ja vodkashotilla sitten lopulta tuli tauti taltutetuksi. Eiliseksi illaksi.

Devinin keikka oli aivan uskomaton. En ole varmaankaan koskaan nähnyt yhtä hyvää keikkaa missään ja Flogging Mollylla on kovat paikat elokuussa päästäkseen jälleen Maailman Parhaaksi Livebändiksi. Devin on huomattavan hyvällä päällä, eikä laisinkaan enää maaninen, eläessään nykyään päihdevapaasti. Vieraileva laululintunen Anneke oli aivan yhtä kuuma ja hyvä kuin muistinkin ja parin tunnin keikka meni kuin siivillä.

Tänään olo on ollut kuumeinen ja kurkussa asustaa se tunnettu kaktus. Piti kumminkin käydä kylillä ostamassa duuniläppärille neopreenikortsu, hoitamassa em. Flogging Mollyn keikalle lippu ja ahtamassa erittäin hyvä hamppari huiviinsa. Suosittelen kaikille Morrison´sia, jos tänne pääkaupunkiin satutte kyläilemään.

Nyt pitäisi laittautua nukkumaan ja huomenna lähteä. Kamat on pakattu ja M. Laine jotenkin ihan väsy. Aamusta sitten ihmettelemään noita umlautteja ja äs-see-hoo-päätteitä, kylmää ja kalskahtelevaa kieltä ja toivottavasti lämpimämpää ilmastoa.

Tschüss!