And Now For Something Completely Different

Moikka kaikki. Koska viime viikko oli jännittävä ja jälleen kerran vahvasti marinoitu, päätin kirjoittaa blogimerkinnän hivenen eri tavalla. Tässä siis samaan aikaan väritetty että mustavalkoistettu ja pelkistetty merkintä eilisestä. Ei tällä ole mitään tekemistä kuluneen viikon kanssa, että sikäli tämän blogimerkinnän toisen lauseen alku on suhteellisen irrelevantti tulevaan tekstipätkään mukautettuna.


Autot huristelevat kadulla, jossain tuolla alapuolella
Ovet paukkuvat, askeleet kaikuvat,
kerrostalojen seinistä kertautuneina raikuvat.

Aika vääristyy, purukumimaisena nauhana venyy
kietoutuu etusormen ympärille, hampaisiin se katkee
Sen palat yritän jakaa ystäville, kalenteri digiliitoksistaan ratkee

Duunikuvia ja Unicumia

Kotibileet ja ihmisten molemmat puolet
suuntaa ottaes pyörii pääkompassin nuolet
rommishottei ja venäläistä kuohuvaa
olutta, drinkkei, kävely: huojuvaa

raitiokiskoja ja mustaa jäätä
baarivalintoja, houkutteluja ja omaa päätä
piripintaiset tuopit ja huudetut jutut
kiiltävät huulet ja puetut nutut

tyhjiä puistoja ja pimeitä katuja
avaimia taskusta, kolikoita maasta
hissin valonkajo käy majakasta
ylösnousemus, ovi kii selän takana

turvasatamassa typerää virnettä
illan aikana ei kai montaa virhettä
lasittuneet silmät, kertautuvat toistot
rasittuneet maksat, pyyhkiytyvät muistot

Unikuvia ei Unicumia.